SotePeda 24/7 -hanke vastaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveysalan muutokseen

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja työllisyyden kehittäminen sekä alueen muiden palveluiden monipuolinen tuottaminen on ollut ajankohtaista viime vuosina Kanta-Hämeessä. Muutokset väestörakenteessa ja toimintatavoissa asiakaslähtöiseen sekä terveyttä ja omahoitoa edistävään suuntaan ovat synnyttäneet tarvetta vahvistaa myös digitalisaation edellyttämää osaamista. Tämä on tavoitteena valtakunnallisessa SotePeda 24/7 -hankkeessa, jossa Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana vastaamassa Kanta-Hämeen haasteisiin.

Muutostrendejä sosiaali- ja terveysalalla

Kanta-Hämeessä pitää turvata osaavan työvoiman olemassaolo erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Alueella työikäisten määrä vähenee samalla, kun yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa. Muutos merkitsee hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kysynnän kasvua. Digitalisaatiolta ja robotisaatiolta odotetaan ratkaisua moniin sosiaali- ja terveysalan haasteisiin. Ne voivat korvata esimerkiksi valvonta- ja rutiinitehtäviä sekä tiettyjä analyysitehtäviä. (Hämeen liitto, 2019; Larsen, 2019). Robotiikka ja tekoäly nähdään työelämän muutosvoimana, joiden vaikutukset ovat merkittäviä. (Hämeen liitto, n.d.) Uusilla tietoverkoilla (5G-teknologia) ja digitaalisilla työvälineillä voidaan tehostaa asiointia, diagnostisointia sekä hyvinvointia. Teknologia mahdollistaa myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Tulevaisuuden osaamistarpeet sosiaali- ja terveysalalla

Teknologia tuo mukanaan uusia osaamisvaatimuksia myös sote-alalle. Ammattilaisilta odotetaan vahvaa IT-osaamista, verkkovuorovaikutusosaamista, eettisten asioiden hallintaa sekä osaamista tiedolla johtamisen ja talouden aloilla. Asiakkaita ohjataan digitaalisten palvelujen käyttöön samalla kun heidän kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia seurataan digitaalisesti. Digitaalisten palvelujen ja prosessien kehittäminen vaatii palvelumuotoilu- ja monitoimijuusosaamista kuntalaisten, sote-alan ammattilaisten ja palvelujen tuottajien välillä.

Digitalisaatio uudistaa oppimista

Oppimisen digitalisaatio tarkoittaa, että niin oppimateriaali kuin oppimiseen liittyvä osaamisen näyttäminen voivat tapahtua digitaalisessa ympäristössä (Rousku ym., 2019). Digitalisaation lisääntyessä oppimisen tavat ja kanavat ovat monipuolistuneet; esimerkiksi käänteinen oppiminen (flipped learning) voidaan toteuttaa perinteisen luokkahuoneessa tapahtuvan oppimisen sijaan digitaalisesti. Käänteisessä oppimisessa korostuu oppilaskeskeinen oppimiskulttuuri ja itseohjautuvuuteen kasvattaminen (Toivola ym., 2018). Tällöin oppija esimerkiksi seuraa videoita, pelaa oppimispelejä ja lukee artikkeleita ja kirjoja verkossa opiskellen myös läsnäoloa edellyttäviä tehtäviä ja harjoituksia opettajan/valmentajan ohjauksessa. Opetuksen ja osaamisen näytön eriytyminen mahdollistavat laaja-alaisemman oppimisen ja yksilöidymmät oppimispolut kuin perinteisessä opetuksessa.

Digitalisoidut tuotteet ja palvelut tukevat oppimista, ja digitalisaatio ilmiönä on oppimisen kohde. Digitalisaatio uudistaa toimintaamme teknologian tarjoamien mahdollisuuksien – ja uhkien – puitteissa. Viime vuosikymmenillä kehittyivät sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet, ja etätyöskentelystä tuli ajasta ja paikasta riippumatonta. Rousku ja kumppanit (2019) ennakoivat, että 2020-luvusta muodostuu tekoälyn, lisääntyvän automatisaation ja robotisaation vuosikymmen. Tämä tarkoittaa, etteivät sote-alan toiminnan haasteet liity teknologian suorituskykyyn vaan siihen, miten teknologian mahdollisuuksia osataan käyttää hyvinvointi- ja terveydenhoitoaloilla järkevästi, ja miten digitaalisia palveluita voidaan kehittää tekoälyä, automatisaatiota ja robotisaatiota tehokkaasti hyödyntäen.

Tiedon (data) merkitys ja luotettavuus, palveluiden saavutettavuus ja turvallisuus, eettiset säännöt ja lainsäädäntö muuttuvat erilaisten toimintamallien, teknologioiden, menetelmien ja sovellusten kehittymisen myötä. Esimerkiksi kömpelö käyttöliittymä, joka ei mahdollista toimivaa ja luotettavaa koneen ja ihmisen vuorovaikutusta (human-computer interaction), on osoittautunut haasteelliseksi, kun tekoälyyn perustuvia ratkaisuja on otettu käyttöön terveydenhuoltoalalla (Stanford University, 2016). Siksi on tärkeää, että kehitystä tehdään ihmiskeskeisesti ja moniammatillisesti samalla sekä pois oppien toimimattomista käytänteistä että rakentavan kriittisesti uusiin toimintamalleihin ja ratkaisuihin suhtautuen.

SotePeda 24/7 -hanke vastaa sosiaali- ja terveysalan muutokseen

SotePeda 24/7 -hankkeessa vahvistetaan eri alojen opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten monialaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa sekä yhteiskehittämisessä. Hanke toteutetaan 22 ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston muodostaman konsortion yhteistyönä, joiden lisäksi hankkeella on laaja yhteistyöverkosto. Koordinaattorina toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Koko SotePeda 24/7 -hankkeen toiminta suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen. Hanke tuottaa konkreettisia ratkaisuja siihen, kuinka entistä joustavammat tavat opiskella ovat käytännössä mahdollisia.

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa on perinteisesti saavutettu oman substanssialan, kuten sosiaalityön ja hoitotyön, osaamista sekä tutkimus- ja kehittämisosaamista. SotePeda 24/7 -hankkeen uutuusarvona on, että se lisää osaamista erityisesti sote-alan digitalisaatioon liittyen. Keskeinen muutos sote-alalla on, että kansalaiset tuottavat yhä enemmän tietoa itse digitaalisiin palveluihin samalla, kun hyödyntävät em. palveluita. Tämä tarkoittaa, että digitaaliset palvelut tuovat kansalaisen oman terveystiedon hankkimisen taidon ja päätöksenteon keskiöön. Kaikilla kansalaisilla ei kuitenkaan ole samanlaisia kykyjä ja mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia palveluita ja työkaluja. Digiloikan väliinputoajia ovat iäkkäät, terveydentilansa heikoksi kokevat, matalan koulutuksen saaneet ja työelämän ulkopuolella olevat kansalaiset. Heiltä puuttuu sähköisen asioinnin valmiudet ja he asioivatkin sähköisesti muita asiakasryhmiä vähemmän. Tämä on riski eriarvoistumisen syvenemiselle sekä ulkopuolisuuden tunteen kasvamiselle omatoimisuuden, tiedon ja palvelujen saannin näkökulmasta. (Hyppönen & Ilmarinen, 2016) Ammattilaisille asiakkaiden erilaiset digivalmiudet luovat uusia osaamistarpeita, jotta asiakas kokee saavansa tukea ja voi aidosti valita mitä tietoja, asiointitapaa ja teknologisia ratkaisuja asiakassuhteessa käytetään.

SotePeda 24/7 -hankkeessa tuotetut sisällöt ovat monipuolisesti hyödynnettävissä avoimissa verkkoympäristöissä. Yhteistyö kantahämäläisten toimijoiden sekä HAMKin opettajien ja opiskelijoiden välillä varmistaa sen, että kehitettävät aineistot ja mallit toimivat ja myös vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin mahdollisimman hyvin. Lopulta tästä hyötyvät kaikki kantahämäläiset, jotka kohtaavat sote-alan ammattilaisia digitaalisesti.