Leikki pedagogisena toimintana varhaiskasvatuksen pihaympäristössä

Leikillä on pedagoginen merkitys lasten kehitykselle ja oppimiselle. Lapsille tulee järjestää erilaisia pedagogisia leikkimahdollisuuksia myös varhaiskasvatuksen pihaympäristössä, jolloin heidän on mahdollista hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa sekä muodostaa merkityksiä itsestään, muista ja ympäristöstään. (Vrt. OPH, 2018, s. 38) Leikillä on Järvisen ja Mikkolan (2015, s. 48) mukaan tärkeä merkitys myös lasten hyvinvoinnille.

Varhaiskasvatuslain (540/2018, § 2) mukaan varhaiskasvatus muodostuu lasten suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuudesta ja siinä painottuu pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH, 2018, s. 22) pedagogiikka määritellään tavoitteelliseksi toiminnaksi, joka perustuu kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon.

Hämeen ammattikorkeakoulu toimii yhteistyökumppanina InnoVaka 2 -kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää päiväkodin piha-alueita ja luoda ne pedagogisesti toimiviksi ja turvallisiksi. InnoVaka 2 -hanke on Opetushallituksen rahoittama ja se toteutetaan Hattulassa Viiriäisen päiväkodissa. (InnoVaka 2 -hanke, n.d.) Tämä artikkeli on osa InnoVaka 2 -hanketta, jossa tarkoituksena on tarkastella leikkiä pedagogisena toimintana varhaiskasvatuksen pihaympäristössä varhaiskasvatukselle perustan antavien asiakirjojen ja teoreettisten näkemysten valossa.

Leikki pedagogisena toimintana

Leikkiä luonnehditaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH, 2018, ss. 30, 36) pedagogisena toimintana, jolla edistetään lasten kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Leikki tarjoaa lapsille mahdollisuuden toimia aktiivisina toimijoina, minkä vuoksi he pystyvät piha-alueella leikkiessään luomaan myös sosiaalisia suhteita. Lasten kehittyessä pedagogisen leikin tulee monipuolistua ja saada uusia merkityksiä.

Laadukas pedagoginen ja tavoitteellinen toiminta vahvistaa lasten osallisuutta ja toimijuutta (vrt. OPH, 2018, ss. 30, 36). Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa myös pihaympäristössä pedagogista leikkitoimintaa, jonka tavoitteena on edistää lasten oppimista. Tavoitteellisessa pedagogisessa leikkitoiminnassa on tärkeää omata riittävä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Päiväkodin piha leikin pedagogisena oppimisympäristönä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että pedagogisessa oppimisympäristössä leikkiminen tukee lasten luontaista uteliaisuutta (vrt. OPH, 2018, ss. 32, 33). Varhaiskasvatuslain (540/2018, § 10) mukaan lasten iän ja kehitystason huomioon ottavan varhaiskasvatusympäristön tulee olla oppimista edistävä, kehittävä, turvallinen ja terveellinen. Helenius ja Lummelahti (2013, s. 9) toteavat, että pihaympäristössä leikkiessään lapset oppivat tuntemaan ympäristöään ja jakamaan saamiaan kokemuksia. Lisäksi leikki pedagogisena toimintana auttaa lasten havaintotoimintojen, liikkumistaitojen, tunteiden sekä tiedollisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Pihan roolileikeissä lapset oppivat yhteistoimintaa ja vuorovaikutustaitoja, jolloin heidän kielelliset taitonsa ja ajattelun taitonsa kehittyvät.

Lasten pedagogista leikkiä edistetään huomioiden lasten kasvu ja kehitys. Lapsilla tulee olla mahdollisuus päästä leikkimään ja ilmaisemaan itseään monipuolisessa pihaympäristössä, joka on suunniteltu heidän tarpeidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. On merkityksellistä, että piha leikin pedagogisena oppimisympäristönä on tunnelmaltaan kannustava, hyväksyvä ja kiireetön. (Vrt. OPH, 2018, ss. 32, 33) Lasten kanssa osallisuudessa voidaan muunnella pihaa leikin pedagogisena oppimisympäristönä lasten kiinnostuksen kohteiden ja asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. On tärkeää, että piha leikin pedagogisena oppimisympäristönä on houkutteleva ja kiinnostava, jolloin leikki kehittyy lasten mielessä ja jatkuu eri tilanteissa pitkäkestoisena ja lapsia viihdyttävänä.

Aikuisen rooli pedagogisessa leikkitoiminnassa

Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018) ovat asiakirjoja, jotka vaativat henkilöstöltä sitoutumista ja pedagogista työotetta. Lasten leikin havainnoiminen ja dokumentointi takaavat sen, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa huomion ja yksilöllisen tuen. Aikuisen osallistuminen leikkiin lisää lasten ja aikuisen välistä läheisyyttä ja vaikuttaa aikuisen herkkyyteen havaita lasten tarpeita. Lasten aloitteellisuus ja motivaatio oppimiseen vahvistuvat, kun aikuinen menee mukaan leikkimisen prosessiin. (Järvinen, Mikkola, 2015, s. 50) Samoin Kalliala (2008, ss. 31, 53, 58) painottaa, että aikuisen tulee asettua olemaan lapsille läsnä ja aistia lasten tunnetiloja. Eleillä, ilmeillä ja puheella aikuisen on mahdollista ilmaista huolenpitoa ja sitoutuneisuutta. Mitä paremmin aikuinen tuntee lapset ja heidän toiveensa, sitä paremmin hän pystyy tukemaan lasten leikkiä. Aikuisen on tärkeä tunnistaa ne hetket, jolloin leikkiin mukaan menemällä voi tukea lasten leikkiä ja oppimista.

Aikuisen tehtävänä on Heleniuksen ja Mäntysen (2001, ss. 150–154) mukaan taata leikille aikaa, välineitä, leikkirauha ja edellytykset, jotka tukevat aikuisen mahdollisuuksia ohjata leikkiä. Pienryhmässä aikuinen pystyy olemaan aidosti läsnä, havainnoimaan lapsia, vastaamaan lasten aloitteisiin ja osoittamaan kiinnostusta. Aikuinen voi kehitellä ja monipuolistaa leikin juonta esittämällä kysymyksiä, näyttämällä käyttäytymismalleja ja tekemällä ehdotuksia. Lapsia voidaan myös ohjata neuvottelemaan keskenään.

Lopuksi

Leikki on olennainen osa lasten toimintaa. Aikuisen tehtävänä on luoda edellytykset leikille suunnittelemalla yhdessä lasten kanssa myös varhaiskasvatuksen piha-alue kiinnostavaksi ja luovaksi leikin pedagogiseksi oppimisympäristöksi. On tärkeää antaa lapsille mahdollisuus saada itse oivaltaa uusia asioita, jotta heidän tietonsa ja taitonsa kehittyvät. Lisäksi lasten mielikuvitukselle on annettava tilaa.

Lapset saavat kokemuksen ryhmässä toimimisesta ja sosiaalisista suhteista leikkiessään yhdessä toisten lasten kanssa. Leikin avulla syntyy turvallinen ympäristö, joka edistää lasten emotionaalista ja psyykkistä hyvinvointia. On tärkeää, että leikissä huomioidaan jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet, kehitystaso ja ikä. Myös lapsilähtöisyyden ja osallisuuden toteutuminen tulee huomioida. Lapsilähtöisessä toiminnassa kuunnellaan lasten leikkiin liittyviä toiveita ja heidät otetaan mukaan leikin suunnitteluun ja oppimisympäristön rakentamiseen.

Aikuisen tulee tiedostaa leikin merkitys ja tärkeys lasten kasvulle ja kehitykselle. Leikin kautta lapset käsittelevät ja harjoittelevat näkemiään, kuulemiaan ja oppimiaan asioita, jolloin he oivaltavat niiden merkityksen. Aikuisen tehtävänä leikissä on antaa tilaa lasten omille ideoille, ohjata lapsia omatoimisuuteen ja auttaa tarvittaessa. Aikuisen tehtävänä on myös havainnoida leikkiä ja osallistua siihen, mikä auttaa aikuista ymmärtämään lasten maailmaa. Leikissä lasten ja aikuisen kohtaaminen on merkityksellistä myös lasten hyvinvoinnille.