Katja Holopainen
Korkeakouluopettajan työ tänä päivänä on hyvin monipuolista, ja se koostuu monista hallittavista asioista. Opetukseen ja arviointiin käytettävä aika on vähentynyt, ja toisaalta opiskelijat toivovat yhä enemmän henkilökohtaista ja yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Opettajan tulee tehostaa omaa ajankäyttöään ja löytää uusia tapoja ja apuvälineitä, joilla voi tehokkaasti ja yksilöllisesti ohjata opiskelijoita eteenpäin.
Hämeen ammattikorkeakoulun terveysalan koulutuksessa olemme pyrkineet vastaamaan tähän haasteeseen ottamalla käyttöön kertyvän arvioinnin. Kahden viime vuoden aikana olemme tehostaneet sen käyttöä erilaisten opintokokonaisuuksien osana. Opettajat ovat löytäneet siitä oman työn hallintaan liittyviä työkaluja ja sitä kautta positiivisia vaikutuksia opettajan hyvinvointiin.
Kertyvä arviointi perustuu jatkuvaan arviointiin
Jatkuva arviointi tarkoittaa sitä, että arviointia tapahtuu koko periodin ajan tasaisesti. Tällöin opiskelija saa jatkuvasti palautetta tekemistään tehtävistä. Arviointi ei ole vain opettajan tekemää arviointia, ja se voi olla monipuolista ja monimuotoista. Arviointiin voidaan käyttää automaattisesti tarkistavia testejä ja tenttejä, jotka tehtyään opiskelija saa heti palautteen osaamisestaan. Vaikka palaute on automaattinen ja koneen antama, voi opettaja määritellä erilaisille pisteytyksille erityyppisiä palautteita ja siten ohjata opiskelijaa kertaamaan vielä tiettyjä osa-alueita.
Vertaisarviointi on yksi tapa, jolla opiskelijat saavat palautetta ja samalla oppivat peilaamaan omaa osaamistaan ja osaamisen tasoaan muiden opiskelijoiden tasoon sekä kehittyvät palautteen antajana. Vertaisarvioitavaksi voidaan osoittaa tehtäviä eri aihepiireistä kuin mistä opiskelija on itse vastaavan tehtävän tehnyt. Tehdessään vertaisarviointia opiskelija myös oppii uudesta aiheesta lisää.
Opettajan tekemää yksilöllistä arviointia ei myöskään tule unohtaa. Siihen on mahdollista käyttää erilaisia edistyneen arvioinnin välineitä, jotka yhdenmukaistavat ja helpottavat opettajan tekemää arviointia. Tällaisia ovat esim. arviointimatriisi ja arviointifraasit.
Kertyvä arviointi puolestaan tarkoittaa sitä, että arviointia kertyy yhteispisteisiin koko opintojakson ajan. Sen perusta on jatkuvassa arvioinnissa, mutta sillä erolla, että opiskelija pystyy itse päättämään, millaista arvosanaa hän jaksosta tavoittelee. Opintojaksoon kuuluu sekä pakollisia että vapaaehtoisia tehtäviä. Tämän pohjalta opiskelija itse päättää, miten paljon hän tekee vapaaehtoisiksi määriteltyjä tehtäviä. Kun arviointia tapahtuu jatkuvasti ja saadut pisteet kertyvät yhteispisteisiin, näkee opiskelija melko hyvin, kuinka kurssin lopullinen arvosana muodostuu. Samalla hän voi itse vaikuttaa siihen, millaisen arvosanan tulee saamaan.
Opintojakson alussa on tärkeää kertoa jaksolle asetetut tavoitteet ja arviointikriteerit sekä kuvata, miten arviointi muodostuu ja mitkä ovat pakolliset tehtävät. Tämä tarkoittaa, että eri arvosanoille on asetettu pisterajat, ja sitä, että jokaiselle tehtävälle on merkitty selkeästi, millaiset pisteet ja millä kriteereillä siitä maksimissaan voi saada. Näiden perusteella opiskelija voi tehdä oman suunnitelmansa ja asettaa itselleen omat tavoitteensa. Hän voi päättää, mitä arvosanaa lähtee tavoittelemaan, ja sen perusteella miettiä, miten paljon hän tekee vapaaehtoisia tehtäviä. Toki jokainen tehtävä arvioidaan, ja opiskelija saa niistä oman yksilöllisen pistemääränsä sen mukaan, miten hyvin hän on kustakin tehtävästä suoriutunut suhteessa tehtävän arviointikriteereihin. Kertyvässä arvioinnissa yhden tentin tai tehtävän painoarvo ei ole niin suuri kuin arvioinnissa, joka perustuu pelkästään kurssin lopussa tehtävän tentin arvosanaan.
Monipuoliset tehtävät tukevat kertyvää arviointia
Terveysalan koulutuksessa olemme pyrkineet rytmittämään opintojakson opintokokonaisuuden siten, että erilaiset tehtävät tukevat opetusta ja luentokokonaisuutta. Ne etenevät osana kokonaisuutta tukien sen eri osia. Kaikki tehtävät ovat pääasiassa auki samaan aikaan, ja opiskelijan on mahdollista tehdä niitä omaan tahtiinsa. Tarkoituksena on kuitenkin edetä aihe kokonaisuuksien kautta, jolloin luennot ja tehtävät tukevat oppimista. Tehtäviä voi myös käyttää eri aiheiden mieleen palauttamisessa, ja usein niitä voi tehdä halutessaan useampaan kertaan.
Tehtävämuotoja on erilaisia, kuten pieniä automaattitenttejä tai -testejä, interaktiivisia tehtäviä (H5P), vertaisarvioitavia tehtäviä ja vuorovaikutteisia tehtäviä. Lisäksi voidaan käyttää myös valvottavia tenttejä, joiden kokonaispistemäärä on niin ikään osa kertyvää arviointia. Tällöin yksittäisen tentin painoarvo pienenee, eikä tentin aiheuttama stressi kasva opiskelijalle kohtuuttoman suureksi. Ja on aina iloinen asia kertoa, että kaikki pääsevät tentistä läpi, koska pisteet kerryttävät kertyvää arviointia. Pääasiassa olemme käyttäneet valvottuja Moodle- tai Exam-tenttejä, joista pisteet lisätään kertyvään arviointiin. Tehtäviä voi määritellä pakollisiksi ja vapaaehtoisiksi. Me olemme määritelleet tietyt tehtävät pakollisiksi, sillä haluamme kaikkien opiskelijoiden tekevän ne. Olemme rakentaneet nämä pakolliset tehtävät soveltaviksi ja jaksoa kokoaviksi tehtäviksi ajatellen, että ne mittaavat opittua osaamista parhaiten. Näiden lisäksi opiskelija voi tehdä vapaaehtoisia tehtäviä niin halutessaan. Nämä tehtävät ovat usein pienempiä ja yhteen asiaan enemmän keskittyviä tehtäviä, joista saa eri määrän pisteitä.
Myös olemassa olevia tenttejä voi pilkkoa pienemmiksi testeiksi ja pisteyttää ne osaksi kertyvää arviointia. Oikeastaan millaisia tahansa tehtäviä voi käyttää. Ja juuri monipuolisuus antaa erilaisille oppijoille mahdollisuuden tehdä itselleen parhaiten sopivia tehtäviä. Tehtävien laatimisessa olemme pyrkineet painottamaan opettajan näkökulmasta nopeasti arvioitavia tai automaattisesti tarkistavia tehtäviä. Nämä tukevat opettajan hyvinvointia, mutta myös antavat opiskelijalle välittömän palautteen. Vertaisarviointi ja vuorovaikutteiset tehtävät tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta opiskelijoille, ja sitä kautta he voivat prosessoida omaa oppimistaan ja oivalluksiaan. Näissä opettaja on mahdollistaja ja keskustelun herättäjä. Vertaisarviointia voi opettaja halutessaan käyttää oman arviointinsa tukena laajemmissa tehtävissä. Tehtävien rakentaminen voi tuntua työllistävältä, mutta kun sen kertaalleen tekee, samaa tehtävää voi käyttää useampaan kertaan. Pienistä testeistä voi rakentaa myös kokonaisen tentit uudelleen. Tentteihin voi halutessaan asettaa myös läpipääsyrajan, eli vasta tuon saavutetun rajan jälkeen pisteet kertyvät.
Lähes kaikki tehtävämuodot soveltuvat kertyvään arviointiin, mutta harkintaa kannattaa käyttää. Meillä terveysalan opiskelijoille kuuluvat pakollisina taitopajat sekä simulaatioharjoitukset. Näitä emme ole ottaneet mukaan kertyvään arviointiin niiden pakollisuudesta sekä arvioinnin vaikeudesta johtuen. On hankala arvioida, miten kukakin kädentaitojen harjoituksissa onnistuu. Eikä myöskään ole tarkoituksenmukaista lisätä jokaiselle samaa pistemäärää pakollisesta osallistumisesta. Tehtävätyypit, joihin ei automaattisesti pysty pisteytystä rakentamaan, on ehkä järkevä jättää kertyvän arvioinnin ulkopuolelle. Tällainen on esim. Padlet-tyyppinen, yhteisesti rakennettava virtuaaliseinätehtävä, niin mukava tehtävätyyppi kuin se onkin. Eli pisteytyksen selkeyttä ja helppoutta opettajan näkökulmasta kannattaa tarkastella ennen kertyvän arvioinnin tehtäväksi ottamista.
Kertyvästä arvioinnista saatava hyöty opettajalle
Olemme käyttäneet kertyvää arviointia osana sekä päivämuotoista opiskelua että monimuoto-opiskelua, ja molemmissa olemme olleet tyytyväisiä sen toimintaan. Sitä on käytetty myös verkko-opintojen arvioinnissa, ja se soveltuu myös siihen. Opiskelumuoto ei niinkään vaikuta kertyvän arvioinnin toimimiseen, mutta opiskeltava aihepiiri voi siihen vaikuttaa. Terveysalan ammattiopintojen kokonaisuuksissa se on toiminut erittäin hyvin. Kun kyseessä on ollut opintokokonaisuus, joka ei niin suoraan liity alaan, opiskelijat ovat asettaneet tavoitteeksi tehdä vain pakolliset tehtävät. Näin voi ajatella, että heillä on tavoitteena saada kokonaisuudesta vain hyväksytty suoritus. Näissä toteutuksissa mielenkiintoa on yritetty lisätä monipuolisemmilla tehtävillä sekä lisäämällä ohjausta. Tärkeäksi on noussut se, miten saatua hylättyä arvosanaa sekä hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa. Kertyvä arviointi on kuitenkin vähentänyt jakson kesken jättäneiden tai hylätyn arvosanan saaneiden määrää. Kun uusintatenttejä ja -tehtäviä ei tarvitse järjestellä ja arviointia tehdä uudelleen, opettajan työmäärä vähenee.
Opettajan jaksamiseen kertyvä arviointi vaikuttaa erityisesti siten, että opintojakson arviointitaakka hajautuu enemmän koko jakson ajalle. Perinteisesti arviointi painottuu jakson loppupuolelle. Jakson lopuille painottuvat meillä myös taitopaja ja simulaatio-opetukset, jotka vievät ajallisesti paljon opettajan työaikaa. Kertyvän arvioinnin tehtäviä voi arvioida pitkin jaksoa, ja osa arvioinneista muodostuu automaattisesti, jolloin opettajan arviointityö jakautuu tasaisemmin. Samalla myös opiskelijat saavat tietoonsa saamansa pisteet kustakin tehtävästä ennen esim. lopullista tenttiä tai kokoavaa tehtävää. Näin hyöty on molemminpuolinen. Tehtävät tukevat enemmän oppimista, kun ne voi rytmittää luento-opetuksen lomaan, ja opiskelijat helpommin tekevät niitä ns. matkan varrella. Olemme kokeneet myös opiskelijoiden olevan motivoituneempia oppimiseen, kun he kokevat voivansa itse vaikuttaa siihen konkreettisesti.
Voidaan todeta, että kertyvä arviointi sopii erilaisiin kokonaisuuksiin sekä mihin tahansa alakohtaiseen opetukseen ammattikorkeakoulussa. Sitä voi soveltaa ja muokata tilanteen mukaan. Tässä piileekin juuri sen toimivuus myös opettajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Pienillä muutoksilla ja aiemmin tehdyllä työllä voidaan rakentaa mielekkäitä kokonaisuuksia.
Kirjoittaja
Katja Holopainen, terveysalan lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu