Ruoantuotannon kestävä tulevaisuus on yhteinen asia

Kestävä ruokajärjestelmä on osa Euroopan kasvustrategiaa

Maatalouden ja ruoantuotannon rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon vauhdittajana on usein esillä. Ruoantuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden hillitsemiseksi on ryhdytty toimeen.

Elintarvikejärjestelmän ilmastojalanjäljen pienentämiseksi ja ruokaturvan varmistamiseksi Euroopassa ja eri maissa on ryhdytty toimeen. Euroopan komission 19.12.2019 antama Vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, loi etenemissuunnitelman Euroopan kestävän kasvun kasvustrategialle. Sen yksi osa, Pellolta pöytään -strategia, keskittyy kestävään ruokajärjestelmään, jonka tavoitteena on reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä. (Euroopan unioni, 20.5.2020)

Pellolta pöytään -strategialla tehostetaan toimia, joilla viljelijät ja kalastajat pyrkivät hidastamaan ilmastonmuutosta, suojelemaan ympäristöä ja säilyttämään biodiversiteetin. Kestävä ruokajärjestelmä tuottaa ravinteikasta ruokaa luonnon kantokyvyn rajoissa – samalla kantokykyä vahvistaen. Sitran mukaan kestävää ruokajärjestelmää voidaan Suomessa edistää muun muassa kestävillä viljelymenetelmillä, parantamalla alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa, valitsemalla kestävästi tuotettua ruokaa, parantamalla lähiruoan asemaa sekä viemällä suomalaista, kestävästi tuotettua ruokaa maailmalle (Pietola ym., 2023).

Hämäläisille ruoan tuottajille kestävyys on tärkeä arvo

Hämeessä on vahvat ruoantuotannon ja maanviljelyn perinteet. Kanta- ja Päijät-Hämeessä on yhteensä reilu 3 300 maatilaa ja noin 170 jalostavaa yritystä. Maataloustuotanto keskittyy kasvinviljelyyn (73 % tuotannosta), ja peltoalasta 8,3 prosenttia on luomuviljelyssä. Merkittäviä viljelykasveja ovat mallasohra, kumina ja porkkana. Elintarvikeketjulla on suuri merkitys alueen taloudelle: se työllistää Kanta-Hämeessä 16 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 14 prosenttia työllisistä. (Kasvua Hämeessä, n.d.)

Kanta- ja päijäthämäläisille ruoantuottajille vuonna 2023 toteutetussa Kestävä ruokajärjestelmä -kyselyssä (Kestävä RuokaHäme, 2023) kartoitettiin yritysten vastuullisuustekoja sekä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen liittyviä haasteita ja tuen tarpeita. Kyselyyn vastasi 52 yrittäjää, ja vastanneiden yrityksien toimiala oli pääasiassa alkutuotanto, jalostus ja elintarvikkeiden valmistus.

Vastausten perusteella tuotannon kestävyys on hämäläisille ruoantuottajille tärkeä arvo, ja erilaisia kestävyystoimenpiteitä tehdään paljon. Ympäristön hyvinvointia edistetään etenkin kierrätyksen, energiaremonttien ja hävikin vähentämisen keinoin. Yli puolet vastaajista hankkii tietoa ja osaamista yrityksen hiilijalanjäljestä tai ympäristöjalanjäljestä sekä ylläpitää viljelykiertoa. 42 prosenttia vastaajista edistää luonnon hyvinvointia luonnonmukaisella tuotannolla. Raaka-aineita hankitaan paikallisilta ja vastuullisilta toimijoilta, ja pakkausmateriaalit ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä.

Kysyttäessä kestävän ruokajärjestelmän mukanaan tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista vastattiin muun muassa seuraavasti: ”Ruokajärjestelmän ja toimintamme kestävyys on arvo itsessään, jota haluamme osaltamme vaalia. Se ei perustu pelkästään välittömiin hyötyihin”. Tämä näkökulma tuli esille myös tulosten esittelytilaisuudessa – viljelijät näkevät ympäristön huomioimisen osana työtä ja elinehtona työn mahdollistamiselle.

Kestävistä käytännöistä viestii avoimesti sekä sisäisesti että ulkoisesti 44 prosenttia yrityksistä.  Tavoitteita kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi on asettanut 37 prosenttia yrityksistä.

Kuluttajien rooli vastuullisissa ruokavalinnoissa

Marttojen mukaan (n.d.) kolmannes kuluttajien aiheuttamista ympäristövaikutuksista syntyy ruuasta. Kestävän ruokajärjestelmän saavuttaminen edellyttää myös kuluttajilta kulutustottumusten muutosta.

Uusimman Suomi Syö 2024 -tutkimuksen (Taloustutkimus, 2024) perusteella kuluttajista suurin osa, 70 prosenttia vastaajista, odottaa elintarvikeyrityksiltä vastuullisuustekoja kuten hiilidioksidipäästöjen ja pakkausjätteen vähentämistä. Kuluttajan omat vastuulliset valinnat ruokaan ja ruoan ostamiseen liittyvät eniten (65 % vastaajista) ruokahävikin välttämiseen. Muita kuluttajien vastuullisuusvalintoja olivat kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen (56 %), hävikkiruoan ostaminen (33 %), pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden välttäminen (30 %) ja kasvisruoan syöminen (24 %). Suomi Syö 2024 -aineisto kerättiin 19.4.−29.5.2024 nettikyselyinä. Vastaajamäärä oli yli 6 000, ja kohderyhmänä olivat 16–79-vuotiaat suomalaiset.  (Taloustutkimus, 2024)

Ruokatieto Yhdistyksen vuonna 2022 teettämän Ruoka ja vastuullisuus -kyselytutkimuksessa kansalaiset (n = 1 099) arvioivat suomalaista ruokaa ja sen yhteiskunnallista merkitystä yllättävän laaja-alaisesti. Vastaajien mielestä ruoan ostamisesta tekee vastuullista eniten se, että raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan (73 % vastaajista). Lisäksi 78 prosenttia näki suomalaisen ruokaketjun tärkeänä osana Suomen taloutta. Vastuullisuusajattelussa korostuivat eläinten hyvinvointi, ruoan turvallisuus, ympäristöasiat sekä työntekijöiden hyvinvointi.

Kestävä RuokaHäme -hankkeen Kestävä ruokajärjestelmä -kyselyn mukaan yritykset pitivät yhtenä hidasteena (25 % yrityksistä) asiakkaiden tai kuluttajien välinpitämättömyyttä kestävästi tuotettua ruokaa kohtaan. Mikä saisi kuluttajat tarttumaan kestävästi tuotettuun ruokatuotteeseen? Onko kuluttajaviestintään panostettu tarpeeksi? Ehkä kuluttajat eivät ole välinpitämättömiä, vaan he eivät yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi kestävästä ruoantuotannosta, sen ympäristövaikutuksista tai omien valintojensa merkityksestä. Tutkijoiden mukaan kuluttajat kiinnittävät huomionsa kestäviin tuotteisiin, kun luodaan ympäristö, jossa tuotteiden valinta on helppoa niiden saatavuuden ja esillä olon vuoksi (European Commission, 2020).

Kuluttajaviestintään panostetaan kaikilla tasoilla

Monet tutkimus-, kehittämis- ja koulutustahot tarjoavat kohderyhmilleen kestävään ruokatuotantoon liittyvää toimintaa. Yrityksille on tarjolla paljon erilaisia tietoa ja tukea. Esimerkiksi Vastuullinen ruokapalvelu -ohjelmassa (Savonian ammattiopisto, n.d.) on tehty materiaalia, jolla opastetaan ruokapalveluita vastuullisuusohjelman laatimisessa ja asiakkaille kohdistettavassa vastuullisuusviestinnässä. Maaseuturahoitteisessa Kestävä RuokaHäme -hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat tuottivat Vastuullisuusviestinnän oppaan (Pajunen ym., 2023) pienille elintarvikeyrityksille.

Yritykset voivat viestiä tehokkaasti kestävästä ruoantuotannosta ja -tuotteista muun muassa tuotepakkauksissa sekä eri tilaisuuksissa. Ympäristövaikutuksista kerrotaan suomalaisissa tuotepakkauksissa vielä verrattain vähän, ja tässä yrityksillä on kehitettävää. Tämä selvisi muun muassa tutkimuksessa (Pajula ym., 2023), jossa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät tietoa suomalaisista ruokatuotteista, joiden pakkauksissa tuotteen ilmastovaikutukset oli tuotu esille.

Ruokatapahtumat tai REKO-lähiruokarenkaat ovat yrityksille oivallisia paikkoja viestiä kuluttajille omasta toiminnasta ja tuotteista. Ruokakulttuurin kiinnostavuutta kasvatetaan Hämeessä jo erilaisten tapahtumien avulla, kuten Avoimet maatilat – Taste of Häme ja Herkkujen Häme. Myös valtakunnallinen Lähiruokapäivä antaa yrityksille näkyvyyttä ja mahdollisuuden järjestää itse oman tai yritysten yhteisen tapahtuman.

Kestävä ruoantuotanto on kaikkien tehtävä

Euroopan komission tutkimusraportin (European Commission, 2020) mukaan EU:n nykyinen elintarvikejärjestelmä tarjoaa korkeatasoisen elintarviketurvan, elintarviketurvallisuuden ja laajan kuluttajien valinnanvaran, mutta unohtaa huomioida kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuutena. Ruoantuotannon edistämiseksi pitäisi kaikissa poliittisissa toimenpiteissä keskittyä kaikkiin kestävyyden teemoihin; ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Myös Suomen valtion virasto Ruokavirasto, joka toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, on huomioinut oman roolinsa kestävyyden edistäjänä sekä sidosryhmien tukijana omassa kestävän kehityksen ohjelmassaan (Ruokavirasto, n.d.).

Ruokaa tuleekin tarkastella kaikkien yhteisenä asiana. Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä ja sitoutumista. Avainasemassa kestävässä ruokajärjestelmässä on kuluttajien osallistaminen, ja siksi selkeä, innostava ja konkreettinen viestintä on ensiarvoisen tärkeää. Yrityksillä on keskeinen rooli kestävien käytäntöjen omaksumisessa ja niistä viestimisessä. Ainoastaan yhteistyöllä ja kaikkien toimijoiden osallisuudella voimme saavuttaa tulevaisuuden, jossa ruokaa tuotetaan ja kulutetaan vastuullisesti.

---

Artikkeli on kirjoitettu osana Kestävä RuokaHäme -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on ollut aktivoida hämäläisiä elintarvikealan yrityksiä toimimaan vastuullisen ruoantuotannon hyväksi ja lisäämään viestintää.