Moodle modernimmaksi − yhtenäisyydellä tulevaisuuteen 

“Saako Moodlesta tämänkin näköisen?” oli hämmästynyt kommentti yleisöltä esitellessämme visuaalista ja yhtenäistä Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden yksikön Moodle-kurssipohjaa ITK-konferenssissa keväällä 2017. Moodle on lähes kaikille tuttu työkalu, mutta harvempi tietää, että sillä saadaan luotua myös modernin näköinen käyttöliittymä.

Ensimmäinen Moodle-pohjaversiomme on tarjolla HAMKin Moodlessa yleisenä mallipohjana ja siten kaikkien hamkilaisten käytettävissä. Uudempi pohja on jo otettu käyttöön myös HAMKin ja LAMKin yhteisessä metsätalouden moduulissa. Pohjasta ollaan kiinnostuneita LAMKissa laajemminkin.

Muutoksen taustalla

HAMKin Biotalouden yksikön toimipisteet sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, minkä vuoksi henkilökunnalla ei ole päivittäistä kanssakäymistä. Monet käytännöt, kuten tavat suunnitella opetusta ja rakentaa kursseja Moodle-oppimisalustalle, ovat olleet erilaisia.

HAMKissa tehtiin vuonna 2014 opetussuunnitelmamuutos, jossa siirryttiin moduulimalliin. Moduulit ovat kahdeksan viikkoa kestäviä 15 opintopisteen laajuisia oppimiskokonaisuuksia, joissa toimitaan tiimeissä ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan projektimaista oppimista. Moduulissa keskitytään yhden tai useamman ilmiön, esimerkiksi kasvinviljelyn tai ympäristöviestinnän ympärille. Moduulioppimisessa opiskelija on noussut keskiöön etsimään tietoa, tuottamaan sisältöä ja toimimaan aktiivisesti. HAMKissa voi opiskella kolmella tavalla eli oppimismallilla: perinteisesti lähiopetuksessa, verkossa nopeutetulla aikataululla tai työn ohessa oppimistehtäviä työtehtäviin liittäen.

Biotalouden yksikössä pilotoitiin moduuliopetusta jo 2013, joten oli luontevaa tehdä muutakin moduuleihin liittyvää kehitystä opetussuunnitelmakehityksen jatkumona. Tästä lähti ajatus kehittää uusi yhtenäinen Moodle-kurssipohja. Vuoden 2014 lopulla kävimme läpi Biotalouden moduuleita. Totesimme, että Moodlen kurssipohjat olivat rakenteeltaan kirjavia, listamaisia ja visuaalisesti enimmäkseen tylsiä. Monesta puuttui selkeä pedagoginen punainen lanka.

Yhtenäisellä kurssipohjalla tavoiteltiin erityisesti opiskelijan näkökulmasta yhtenäisyyttä eri moduulien välille. Halusimme luoda yhtenäisen rakenteen ja toimintatavat sekä tuoda visuaalista ilmettä Moodleen. Tätä kautta opettajat voivat keskittyä pedagogiikkaan ja sisällön rakentamiseen. Tämä kaikki tuo yksikön opetustarjontaan lisää laadukkuutta.

Projektin kulku

Kehittäminen aikataulutettiin vuoden mittaiseksi projektiksi. Aluksi valittiin piloteiksi yksi suomenkielinen ja yksi englanninkielinen moduuli. Toteutimme moduulit kolmeen eri ympäristöön, jotka olivat Moodle, Google-sivustot ja Microsoft O365 -työtila. Näistä teimme vertailut ja päädyimme Moodleen. Moodle tarjosi parhaat alustaan integroidut oppimisen työkalut, esimerkiksi tehtävänpalautukset ja tentit.

Projektin aikana raportoimme säännöllisesti työn kulkua Biotalouden yksikön johtotiimissä. Opiskelijoilta ja opettajilta kerättiin palautetta. Kun Moodle-pohja oli valmis, kiersimme Biotalouden kaikki toimipisteet. Opastimme työpajoissa opettajille, miten pohja otetaan käyttöön oikeille moduuleille. Tällä varmistimme, että opettajat ottavat pohjan ja uudet toimintatavat käyttöön sekä kokevat valmiin mallipohjan tuomat hyödyt.

Biotalouden Moodle-pohjasta löytyvät lohkot eri toiminnoille, esimerkiksi aikataululle, materiaaleille ja tehtäville. Moduuli voidaan toteuttaa pedagogisesti monella eri mallilla, mutta pohja ohjaa yhtenäiseen käytäntöön. Pohjaan on sisällytetty käyttöohjeita, jotka opettaja poistaa ennen moduulin avaamista.

Perustietoihin liitettiin moduulin yleinen kuvaus, ilmiöpohjaiset osaamistavoitteet ja ilmoituskanava sekä opiskelijatiimien kokoonpanot. Esittelyvideon ideana on kuvata moduulin sisältö ja toiminta lyhyesti. Sitä voidaan hyödyntää myös moduulien ennakkomarkkinoinnissa. Arviointi ja oppimismallit -lohkoon sisällytettiin tarkemmat arviointikriteerit ja millä oppimismalleilla moduuli voidaan suorittaa. Jokaisen moduuliin on tavoitteena sisällyttää moduulin ilmiöt läpileikkaava kokoava tehtävä, joka voi muodostua osatehtävistä. Oppi- ja oheismateriaalit löytyvät omasta lohkostaan, jonne ne voidaan joko kansioida tai linkittää ulkoisesta materiaalipankista.

Yhteisen Moodle-pohjan käyttöönoton jälkeen haluttiin vielä varmistaa, että moduuleista tulee ymmärrettäviä. Teetimme ennen moduulien alkua opiskelijoilla käytettävyysarvioinnin, jonka perusteella opettajat tekivät vielä tarvittavat muutokset Moodleen ennen moduulin käynnistymistä. Piilotavoitteena oli saada Moodle-toteutus opiskelijoille avoimeksi hyvissä ajoin, mielellään pari viikkoa ennen toteutuksen alkua. Ajoissa lukkoon lyödyt aikataulut, vaikkapa tehtävänpalautukset tai yritysvierailut, auttavat erityisesti verkossa ja työn ohessa opiskelevia. Tämä vaatii opettajatiimiltä tehokasta ennakkosuunnittelua.

Visuaalinen oppimisprosessi

Projektin jälkeen kehitimme valmiita pohjia visuaalisten aikataulujen tekemiseksi. Näiden avulla oppimisprosessi saadaan näkyviin opiskelijoille. Varsinainen pedagoginen suunnittelu ja toteutus jää opettajatiimin päätettäväksi. On suotavaa käyttää erilaisia pedagogisia malleja moduulista toiseen, jotta oppiminen monipuolistuu ja tapahtuu eri tavoin. Opettajatiimi muokkaa aikataulujanat ja -dokumentit jokaisen moduulin etenemistä vastaavaksi ja liittää ne moduulin Moodle-pohjaan. Aikajanassa ja aikatauludokumentissa hyödynnetään värikoodausta, jonka avulla opiskelijan on helppo hahmottaa eri tyyppiset toiminnot. Teimme myös lomakepohjia palautteenkeruuta varten.

Moodle-kurssipohjan ohjeet, aikataulut ja muut pohjat löytyvät Biotalouden koulutustuoteoppaasta https://sites.google.com/site/koulutustuoteopas/.

Tänään ja tulevaa

Kokemusten ja palautteiden myötä ensimmäistä versiota on päivitetty kahteenkin otteeseen. Ensimmäisessä päivityksessä perustiedot sekä tavoitteet ja arviointi -lohko yhdistettiin. Samoin tiimit ja tehtävät yhdistettiin yhteen lohkoon. Ilmoituskanava on nostettu omaan lohkoonsa, sillä sitä käytetään aktiivisesti. Toisessa päivityksessä yhteystiedot yhdistetiin osaksi ensimmäistä lohkoa, jonka nimeksi vaihdettiin moduulin perustiedot.

Kurssipohjan käyttöaste on erittäin hyvä. Biotalouden yksikön koulutukset käyttävät pääosin grid-mallia, joka näkyy ylläolevassa kuvassa. Toinen vaihtoehto on käyttää välilehtimallia, jossa lohkot ovat eri välilehdissä. Koulutuksissa on päätetty, kumpaa mallia käytetään; rakenne ja toiminnot ovat kummassakin samat.

Jatkossa pyrimme reagoimaan muutostarpeisiin ja kehittämään pohjaa maltillisesti. Silti haluamme pitää kurssipohjan suhteellisen vakiona, sillä olemme saaneet ajettua nykyisen mallin ja toimintatavat hyvin käyttöön. Opettajat ovat kokeneet yhtenäisen pohjan käytön helpottavan heidän työtään. Opiskelijat pitävät hyvänä sitä, että moduulista toiseen säilyy samanlainen rakenne. Opiskelijoiden ei tarvitse käyttää aikaa moduulin perusasioiden etsimiseen ja rakenteen ymmärtämiseen, vaan he voivat keskittyä substanssiin ja käyttää aikansa olennaiseen.