Vopeteko‑palkinnosta digimentoreihin − digiopetuksen hyvät käytännöt esiin


Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluissa on vuodesta 2012 lähtien järjestetty vuosittain yhteinen Verkko.ope‑seminaari. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut nostaa esiin verkko-opetuksen hyviä käytäntöjä omien oppilaitosten sisältä ja jakaa osaamista koko opettajayhteisöön. Seminaarissa on myös jaettu Vuoden verkko-opetusteko ‑palkinto ansioituneelle opettajalle, toteutukselle tai opettajaryhmälle. Osaamisen jakamisen perinnettä jatkaa uusi Digigoodies‑webinaarisarja, jossa opettajat itse esittelevät toimivia toteutuksiaan.

Koulutushankkeesta yhteiseen jakamiseen

Verkko-opetuksen, nykytermeillä digiopetuksen, kehittäminen on ollut ammattikorkeakouluissa esillä koko 2000‑luvun ajan. Myös Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluissa opetuksen digitalisaatioon on panostettu erilaisten kehittämishankkeiden kautta ja oppimisteknologiayksikön tuella. Kun ammattikorkeakoulujen yhteistyö alkoi tiivistyä 2010, toteutettiin ensimmäinen yhteinen koulutushanke, Verkko.ope 2.0. -koulutus oli laaja, 15 op laajuinen verkko‑opetuksen asiantuntijakoulutus, johon osallistui opettajia Kymenlaakson (Kyamk) ja Mikkelin (Mamk) ammattikorkeakouluista. Koulutus toteutettiin monimuotoisesti ja yhteisöllisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyökumppanina toimi Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET). Koulutuksen päätteeksi järjestettiin ensimmäinen Verkko.ope ‑seminaari, jossa koulutettavat esittelivät koulutuksen aikana toteutettuja kehittämishankkeita ja niiden tuloksia. Osallistujat kokivat toisten töihin tutustumisen erittäin antoisaksi. Se kannusti tekemään seminaarista vuosittain toistuvan tapahtuman.

Verkko.ope seminaari

Kuva 1. Vilkasta keskustelua Verkko.ope seminaarissa. (Kuva: Marko Sirén)

Ammattikorkeakouluopettaja tekee töitä varsin itsenäisesti, usein suljettujen ovien takana ja lähinnä läheisimpien kollegoiden kanssa. Muiden tiimien, koulutusalojen tai kampusten opetus ja tavat hyödyntää teknologiaa jäävät vieraiksi. Kiinnostusta kyllä olisi, mutta käytännön työssä ei siihen ole aikaa. Verkko.ope-seminaarin tavoitteena on ollut nostaa esiin verkko‑opetuksen ajankohtaisia teemoja sekä hyviä käytäntöjä oman organisaation sisältä. Hyvien käytäntöjen ja toteutusten löytämiseksi perustettiin Vuoden verkko-opetusteko (VOPETEKO) ‑kilpailu. Kyseessä on tunnustuspalkinto, joka myönnetään vuosittain henkilölle, ryhmälle tai toteutukselle, joka on edistänyt merkittävällä, innovatiivisella tai muuten huomionarvoisella tavalla verkko‑opetuksen kehitystä Kyamkissa tai Mamkissa. Ehdotuksia palkittavasta henkilöstä, ryhmästä tai toteutuksesta voivat tehdä sekä henkilökunta että opiskelijat. Vopeteko-kilpailua markkinoidaan henkilökunnalle ja opiskelijoille intrassa sekä verkkoympäristö Moodlen kirjautumissivulla. Käytännössä ehdotukset tehdään verkkolomakkeella, jossa pakollisina tietoina ovat ehdotettavan henkilön, toteutuksen tai ryhmän nimi sekä perustelut ehdotukselle. Jos haluaa osallistua arvontaan, tarvitaan myös ehdotuksen tekijän yhteystiedot.

Opiskelijat nostavat hyvät toteutukset esiin

Suurin osa palkitsemisehdotuksista tulee suoraan opiskelijoilta. Myös opettajakollegat ovat ehdottaneet toisia opettajia palkittavaksi. Tietyt kestosuosikit säilyvät listalla vuosittain, mutta palkintoa ei myönnetä useampana vuonna peräkkäin samalle opettajalle tai toteutukselle. Kilpailun säännöissä on määritelty, että Verkko.ope-raati voi valita palkittavan toteutuksen ehdotusten ulkopuolelta tai jättää palkinnon kokonaan jakamatta. Näin ei ole tarvinnut vielä kertaakaan menetellä. Käytännössä ehdotettujen toteutusten määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2015 ehdotettujen opettajien tai toteutusten määrä kasvoi kaksinkertaiseksi verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä kertonee sekä verkkototeutusten määrän lisääntymisestä että Vopeteko ‑kilpailun tunnettuuden lisääntymisestä. Lisäksi äänestysaikaa pidennettiin edellisvuosista. Nyt äänestys käynnistyi marraskuun lopulla ja jatkui tammikuun loppuun saakka.

Palkittavaksi ehdotetaan tyypillisesti Moodle‑alustalle rakennettuja toteutuksia, joihin on voitu integroida esim. sosiaalisen median työkaluja. Tämä on ymmärrettävää, sillä niin Kyamkissa kuin Mamkissa kaikille opintojaksoille luodaan Moodle‑alusta. Kukin opettaja itsenäisesti tai yhdessä kollegoiden kanssa vastaa opintojaksoalustan hyödyntämisen tavasta. Opettajien käytössä on Moodlen lisäksi Adobe Connect sekä O365:n työkalut. Myös WordPress‑blogista on paikallinen asennus ja Flinga‑sovellus on käytettävissä yhteisöllisen työskentelyn tueksi. Lisäksi opettajat voivat hyödyntää valitsemiaan sosiaalisen median sovelluksia. Käytössä ovat olleet mm. Vocaroo ja Flipgrid. Koska valmiita mallipohjia tai alustojen käyttöä ohjaavia määräyksiä ei ole, opettajien erilainen osaaminen ja erilaiset persoonat näkyvät toteutuksissa. Vopeteko‑kilpailun tarkoitus ei ole kannustaa kilpavarusteluun, vaan tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja käytössä olevien työkalujen monipuoliseen hyödyntämiseen. Samoista lähtökohdista saa samoilla työvälineillä hyvin erinäköisiä toteutuksia.

Tehdyt ehdotukset ovat useimmiten hyvin perusteltuja. Perustelut antavat hyvän kuvan siitä, millaisia ominaisuuksia opiskelijat verkkototeutuksissa arvostavat. Tietyt perusasiat korostuvat: selkeys tehtävänannoissa sekä oppimateriaalin ja Moodle‑pohjan jäsentelyssä, hyvät työskentelyohjeet, johdonmukainen eteneminen, opiskelijan työn jaksottaminen esimerkiksi välitenttien tai selkeästi aikataulutettujen tehtävien avulla sekä palautteen saaminen. Opiskelijat arvostavat myös monipuolisia sisältöjä, materiaaleja ja menetelmiä, huolellisesti valmisteltuja AC‑istuntoja ja verkkoluentoja sekä käytännönläheisiä, työelämälähtöisiä tehtäviä. Opettajan läsnäolo verkossa ja opiskelijoiden kysymyksiin vastaaminen ovat tärkeitä asioita. Monet opiskelijat kokevat merkitykselliseksi sen, että ylipäänsä voivat osallistua opetukseen etäyhteyksien avulla.

Raadissa pedagogiikan ja teknologian asiantuntijoita

Vopeteko ‑palkinnon saajan valitsee ehdotusten joukosta verkko‑opetuksen asiantuntijaraati. Raadin jäseninä on ollut pedagogiikan, verkkopedagogiikan ja opetusteknologian asiantuntijoita. Oman organisaation edustajien lisäksi raadissa on joka vuosi mukana joku organisaation ulkopuolinen asiantuntija. Ulkopuolinen asiantuntija vaihtuu vuosittain ja on yleensä henkilö, joka on tavalla tai toisella ollut kuluneen vuoden aikana ollut opetuksen digitalisaatioon liittyvässä yhteistyössä Kyamkin tai Mamkin kanssa. Raadin jäsenet saavat äänestyksen päätyttyä opiskelijaoikeudet arvioinnin kohteena oleville toteutuksille ja pääsevät itsenäisesti tutustumaan niihin. Arvioija on siis samankaltaisessa asemassa kuin opintojakson aloittava opiskelija.

Ehdotusten arviointi perustuu Vopeteko‑kilpailun säännöissä määriteltyihin kriteereihin, joita ovat ohjaus ja tiedotus, toteutuksen rakenne, sisältöjen monimuotoisuus, erilaisten työtapojen ja työvälineiden käyttö, ulkoasu ja innovatiivisuus. Arviointijakson jälkeen raadin jäsenet kokoontuvat keskustelemaan tuloksesta. Tavoitteena on löytää arvioitavien joukosta terävin kärki ja sitten keskustella esille nousevien toteutusten keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä. Voittajaksi nousee usein toteutus, joka on vahva kaikilla tai monilla arvioitavilla osa‑alueilla. Vuoden 2015 Vopeteko-palkinnon voittajaa Sari Parkkista (kuva 2) kuvailtiin pedagogisesti vahvaksi, ennakkoluulottomaksi ja luovaksi oppimisteknologian käyttäjäksi. Hän sai raadilta kiitosta mm. monipuolisesta materiaalista ja tehtävistä, opiskelijalähtöisestä lähestymistavasta sekä suullisen kielitaidon harjoittamisesta verkkototeutuksella. Sarin verkkototeutukset koettiin innostaviksi ja mukavalla tavalla opettajansa näköisiksi.

Vopeteko 2015 kilpailussa palkitut opettajat

Kuva 2. Vopeteko 2015 ‑kilpailussa palkitut opettajat: viestinnän lehtori Helena Horn (kunniamaininta), kielten lehtori Sari Parkkinen (Vopeteko 2015 ‑voittaja) ja hoitotyön lehtori Elisa Marttila (kunniamaininta) Kuvasta puuttuu myös kunniamaininnan saanut nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen projektitutkija Marko Kananen (Kuva: Timo Juurinen)

Varsinaisen Vopeteko‑palkinnon lisäksi kilpailussa myönnetään yhdestä kahteen kunniamainintaa. Kunniamaininnan saaneet toteutukset ovat tyypillisesti vahvoja jollakin arvioiduista osa-alueista. Vuoden 2015 kunniamaininnat annettiin hoitotyön lehtori Elisa Marttilalle ja nuorisoalan projektitutkijalle Marko Kanaselle. Kanasen toteutus opintojaksosta ”Cultural competence in multicultural Finland” sai palautetta selkeästä sisällöstä, rakenteesta ja visuaalisesta ilmeestä. Tehtäväpalautuksissa oli käytetty uudella tavalla videoita. Marttilan ”Sisätautien hoitotyö” ‑opintojakso on myös selkeästi jäsennelty, hyvin ohjeistettu ja järjestelmällisesti toteutettu. Moodlen työkaluja on käytetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vuoden 2015 Vopeteko‑kilpailussa jaettiin ensimmäisen kerran erityismaininta tietyllä osa‑alueella kunnostautuneelle opettajalle. Erityismaininnan sai viestinnän lehtori Helena Horn, joka on ottanut blogit työkaluksi viestinnän opetuksessa sekä amk‑ että yamk‑opiskelijoille. Hänen opiskelijansa kirjoittavat blogikirjoituksia paikallisen sanomalehden verkkosivuille ja harjoittelevat julkista kirjoittamista ja tutkimustiedon popularisointia. Samalla he tekevät ammattikorkeakoulua ja sen osaamista tunnetuksi toiminta-alueellaan.

Vopeteko-kilpailun palkinnot vaihtelevat vuosittain ja liittyvät jollakin tavoin verkko‑opetukseen tai opettajan hyvinvointiin. Palkinto voi olla esimerkiksi jokin kuntoiluväline tai tietokoneen lisävaruste, arvoltaan 50–100 euroa. Vopeteko-palkinto on ennen kaikkea tunnustuspalkinto hyvästä työstä. Konkreettinen palkinto on pieni lisäbonus siihen. Vuoden verkko‑opetusteko ‑palkinnon saaja julkistetaan ja palkitaan vuosittain Verkko.ope‑seminaarissa. Palkinnon lisäksi voittaja saa eräänlaisen badgen, Vuoden verkko-opetusteko ‑verkkoleiman, jota hän voi käyttää omien verkkototeutustensa yhteydessä. Palkitut saavat myös kirjallisen lausunnon raadin esittämistä perusteluista palkitsemiselle. Myös äänestäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkinto. Idea kilpailusta syntyi Verkko.ope‑kehittämishankkeen yhteydessä. Käytännön organisoinnista ja arviointiraadin kokoamisesta ovat hankkeen päätyttyä vastanneet verkko‑opetuksen koordinaattori ja digiopetuksen kehittämistehtävissä työskentelevä opettaja.

Vuoden vopeteko verkkoleima

Kuva 3. Vuoden vopeteko ‑verkkoleima. Leiman tehosteväri on ollut vuorovuosin sininen ja vihreä Mamkin ja Kyamkin tunnusvärien mukaisesti. (Logon suunnittelu ja toteutus: Petra Härkönen)

Anna hyvän kiertää

Opettajat tekevät asiantuntijatyötänsä hyvin itsenäisesti, ja oman pedagogiikan avaaminen ja jakaminen on monelle vierasta. Kyamkin ja Mamkin digiopetuksen kehittämistyössä keskeisenä tavoitteena on ollut opettajien yhteistyön lisääminen ja digipedagogiikan jakaminen.

Verkko.ope‑seminaari on ollut yhteisöllisen jakamisen pioneeri, mutta vuosittaisen seminaarin lisäksi kaivattiin jotain lisää. Vuonna 2016 uutena käytäntönä onkin otettu käyttöön pari kertaa lukukaudessa järjestettävät Digigoodies‑webinaarit, joissa opettajat itse esittelevät palkittuja toteutuksiaan. Opettajien keskuudessa tehtyjen kyselyjen perusteella opettajat haluaisivat ennen kaikkea nähdä esimerkkejä hyvistä toteutuksista. Se, kuinka tällaisia esimerkkejä opettajille esitellään, on haasteellista. Opintojaksoja ei välttämättä haluta avata kenen tahansa vierailtavaksi, eivätkä pedagogiset ideat välity oppimisympäristön ulkoisen tarkastelun kautta. Webinaarissa opettaja itse esittelee toteutuksensa ja perustelut siinä tekemilleen ratkaisuille. Osallistuminen webinaareihin ei ole vielä ollut kovin runsasta, mutta esittelyt on tallennettu ja ne ovat opettajien katsottavissa koska tahansa. Tilastojen perusteella nauhoitteita on myös katsottu.

Hyvien käytäntöjen esittelyjen lisäksi digiosaamista haluttiin levittää opettajayhteisöihin myös vertaistuen kautta. Opettajille on tarjolla koulutuksia digioppimisesta, mutta niissä opittu ei aina siirry käytännön työhön, koska asiat unohtuvat helposti, jos niitä ei nopeasti pääse soveltamaan työhön. Oppilaitosten tarjoaman oppimisteknologisen tuen lisäksi haluttiin lisätä lähellä olevaa ja nopeasti saatavaa pedagogista vertaistukea. Tavoitteena on levittää käytännön digipedagogista osaamista opettajayhteisöihin niiden sisältä käsin. Ajatuksena on, että näin saadaan tuettua kestävämpää digiosaamista ja opettajien omaa digilukutaitoa, jotta he koulutusten lisäksi rohkeasti etsisivät itse uusia menetelmiä ja teknologioita digioppimiseen. Innostuneet edelläkävijät vetävät mukaansa muita, ja lopputuloksena on parhaimmillaan rohkea ja innovoiva digiopettajien yhteisö.

Opettajien vertaistuki organisoitiin mentoriverkostoksi. Kyamkin ja Mamkin yhteinen kymmenen opettajan digimentoriverkosto aloitti toimintansa tammikuussa 2016 tavoitteenaan tarjota opettajille pedagogista ja teknistä tukea lähellä, oman käytävän varrella. Digimentorit ovat opettajia, joilla on innokkuutta ja sinnikkyyttä digiopetuksen kehittämiseen ja opettajakollegoiden tukemiseen. Digimentorien tehtävänä on toimia oman koulutusalansa opettajien lähitukena sekä nostaa esiin ja jakaa osaamista. Mentorit täydentävät monipuolisella osaamisellaan toinen toisiaan ja kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan. He toimivat myös tiedonvälittäjänä oman koulutusalansa ja oppimisteknologiatiimin välillä ja osallistuvat asiantuntijoina koko konsernin digioppimisen kehittämistyöhön.

Kehitystyö jatkuu

Osaamisen jakamisessa hyviksi havaittuja toimintakäytäntöjä on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Vuoden verkko-opetusteko ‑kilpailu järjestetään myös vuonna 2016. Tavoitteena on aikaistaa palkitsemisehdotusten tekemisen aikataulua. Vuoden verkko‑opetusteko ‑kilpailun tulokset on julistettu vuosittaisessa seminaarissa, mutta palkittuja toteutuksia ei siellä ole tarkemmin esitelty. Jatkossa palkitut voisivat esitellä toteutuksensa lyhyesti seminaarissa ja yksityiskohtaisemmin myöhemmin tallennetussa webinaarissa, jotta esittely saataisiin mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Yhden päivän seminaarissa käytettävä aika on rajallinen, koska neljän kampuksen yhteisössä täytyy varata aikaa matkustamiseen. Ehkä järjestämme seminaarin tulevaisuudessa kokonaan verkossa, jotta koko päivä saadaan tehokkaaseen käyttöön. Toisaalta seminaaripäivät ovat tarjonneet mahdollisuuden saman henkisten kollegoiden tapaamiseen kasvotusten.

Vopeteko ‑verkkoleiman korvaa tulevaisuudessa Vopeteko‑badge, jota palkittu opettaja voi käyttää näyttönä omasta osaamisestaan. Myös seminaarin ja kilpailun nimi kaipaa uudelleen arviointia: olisiko esimerkiksi Digiope parempi käsite kuin Verkko.ope? Vai tarvitaanko aivan uudenlaista ajattelua? Verkkototeutusten monipuolistumisen myötä on harkittu uusien palkitsemiskategorioiden muodostamista, jotta saadaan esille eri tavalla hyviä toteutuksia. Palkitsemiskriteerit on tarpeen päivittää uuden strategian tavoitteiden mukaiseksi. Tarkoituksena on nostaa esille toteutuksia, jotka onnistuneesti toteuttavat ja mahdollistavat strategian mukaisia opintopolkuja sekä opiskelijalähtöisyyttä ja työelämäläheisyyttä.

Digigoodies ‑webinaarisarja jatkuu syksyllä 2016, ja sinne nostetaan erilaisia digitoteutuksia mahdollisimman monipuolisesti. Samalla haetaan entistä toimivampia tapoja esitellä verkkototeutusten pedagogiikkaa ja keinoja ohjata opettajia tekemään havainnollisia esityksiä. Webinaarien sisältöä voidaan jatkossa tarvittaessa laajentaa esimerkiksi erilaisten metodien ja yksittäisten teknologioiden jakamiseen. Nauhoitteiden katselukertoja myös seurataan.

Digimentorit ovat vasta aloittaneet kaksivuotisen toimintakautensa, mutta ovat jo osoittaneet aktiivisuutensa ja tarpeellisuutensa. Digimentoritoiminnan koordinaattorit, ”digiemot”, jatkavat toiminnan ohjausta ja kehittämistä yhdessä digimentorien kanssa. Digimentorien blogi tulee olemaan yksi keino jakaa digiopetusosaamista organisaatiomme sisällä.

Tammikuussa 2017 toteutuva Kyamkin ja Mamkin fuusio ja sen myötä tapahtuva opetuksen uudelleen organisointi tulee asettamaan omat haasteensa opettajillemme. Osaamisen jakamisen käytännöt ja vahva digiopettajien vertaistukiverkosto ovat muutamia niistä keinoista, joilla opettajia tuetaan muutoshaasteista selviytymisessä. Meillä on tukeva pohja, jolta ponnistaa.

Artikkelin pääkuvassa Kyamkin ja Mamkin ensimmäiset digimentorit ja digiemot (kuva: Marika Taina). Artikkeli on osa Oppimisen digiagentit II -kokoelmaa.

Lähteet: 

Verkko.ope ‑seminaarin sivut http://www.kyamk.fi/vope

Vuoden verkko-opetusteko -kilpailu http://www.kyamk.fi/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4lle/Projektit/Vope/Vuoden%20verkko-opetusteko/

Digimentorien blogi http://blogit.xamk.fi/digimentorit

Pilli-Sihvola, M. (toim). (2013). Muuttuuko opettajuus ja mihin suuntaan? Yhteisöllisen verkko-oppimisen ja mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Haettu 26.4.2016 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-003-6

Pilli-Sihvola, M. (2014). Aiming at quality learning online – promoting teachers’ competences. Teoksessa T. Vänttinen & S. Aalto (toim.) Research publication 2014. Publication Series B117. Kotka & Mikkeli: Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences, 127−137. Haettu 26.4.2016 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-040-1

Kirjoittajat

Mirva Pilli-Sihvola

Mirva Pilli-Sihvola, KM toimii Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa verkko-opetuksen koordinaattorina. Hän on työskennellyt erilaisissa verkko-opetuksen ja ‑ohjauksen kehittämistehtävissä jo parinkymmenen vuoden ajan, ensin Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskuksessa ja sittemmin Kyamkissa.

Tiina Luukkainen

Tiina Luukkainen, FM, työskentelee Mikkelin ammattikorkeakoulussa kielten lehtorina. Hän on jo useita vuosia toiminut aktiivisesti verkko-opetuksen kehittäjänä ja mentorina

Viittausohje:
Pilli-Sihvola, M. ja Luukkainen, T. (2016). Vopeteko ‑palkinnosta digimentoreihin − digiopetuksen hyvät käytännöt esiin. Teoksessa A.-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit II. HAMK Unlimited Professional 8.6.2016. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/vopeteko-%e2%80%91palkinnosta-digimentoreihin-%e2%88%92-digiopetuksen-hyvat-kaytannot-esiin/

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

digitaalisuus hamkissa »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  digimentori digiopetus vopeteko

Bookmark and Share




Previous Post
Digiopettaja ja onnistunut verkkokurssi
Next Post
Kohti digitaalista osaamista – valokeilassa opettajankoulutuksen toteutusmalli




You might also like






More Story
Digiopettaja ja onnistunut verkkokurssi
HAMKin ”Digiope” -ohjelmasta valmistuvilla uusilla opettajilla on monenlaisia hyvän oppimisen ja työelämän edellyttämiä...