Tulkintafoorumit rakentamassa jatkuvan oppimisen toimintamallia

Suomen Partiolaisten (myöhemmin partio) ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistyön tavoitteena on kehittää ja mallintaa opinnollistamisen toimintatapoja. Mallintaminen kohdentuu partiossa hankittuun tietoon, taitoon ja osaamiseen ja sen näkyväksi tekemiseen sekä tunnistamiseen ja tunnustamiseen virallisessa koulutusjärjestelmässä ja työelämässä. Kolmevuotinen yhteistyö perustuu solmittuun strategiseen sopimukseen. Se on jo tähän mennessä kohdentunut muun muassa Roihu 2016 Finjamboree -suurtapahtumaan, opinnollistamiseen eri koulutusaloilla sekä yhteisten digitaalisten osaamismerkkien suunnitteluun.

Tässä artikkelissa kuvataan tulkintafoorumityöskentelyn avulla löydettyjä ratkaisuja harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamiseen Hämeen ammattikorkeakoulussa sekä mallinnetaan prosessia ja lopputulosta muille koulutuksen järjestäjille.

Osaamisen tunnistaminen jatkuvan oppimisen osana

Korkeakoulutuksen ja työelämän välisen suhteen kiinteyttämistä ja uudenlaisten kumppanuusratkaisujen löytämistä on kehitelty Verkkovirta ja Toteemi -hankkeissa (Verkkovirta, 2015; 2017; Toteemi, n.d.). Kehittämisen kohteena on ollut mm. opinnollistaminen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelussa, opettajien työelämäosaaminen ja yritysyhteistyön muotojen laajentaminen. Työelämässä hankitun osaamisen tunnistaminen edistää ja motivoi opiskelijoiden opintoihin osallistumista ja vaikuttaa siten tavoitteen mukaiseen valmistumiseen (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila & Mäki, 2018, ss. 25–26), joka koulutuksessa vaikuttaa tuloksellisuusrahoitukseen. Osaamisen tunnistamista ja jatkuvaa oppimista pidetään työelämän uudistajana ja sitä korostetaan myös uudessa vuonna 2021 voimaan tulevassa korkeakoulujen rahoitusmallissa (OKM, 2018, ss. 16–18).

Työn tekemisen tapojen ja työelämän muutoksen hallinnassa joustava ja ketterästi erilaisiin tarpeisiin vastaava opintojen toteuttaminen palvelee työelämää parhaiten. Kunnarin, Nikanderin ja Eerolan (2017, ss. 50–54) mukaan aktiivinen vapaamuotoisuuteenkin perustuva keskustelu on tärkeää yhteistyön muotoja etsittäessä. Yritykset arvostavat nopeaa, omista tarpeistaan lähtevää osallistumista, joka ei ole liian tiukasti sidottu opetussuunnitelmallisiin rajauksiin tai opintojen toteutukseen vuositasolla (Nikander, 2019). Autenttiset työelämän tarpeesta lähtevät tehtävät kehittävät opiskelijan substanssiosaamista, mutta yhtä lailla vahvistavat hänen geneerisiä taitojaan ja työelämäosaamistaan yleensä (vrt. Jääskelä, Nykänen & Tynjälä, 2016). Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa saatu työkokemus nähdään arvokkaana mahdollisuutena kehittää työelämässä vaadittavia metataitoja kuten ongelmanratkaisua, vastuunottoa, verkostoissa ja erilaisissa ryhmissä toimimista (Salmenkangas, 2017). Partion koulutusten opinnollistamisen prosessin suunnittelu oli luonteva osa meneillään olevaa jatkuvan koulutuksen ajattelu- ja toimintatapaa, jossa hankittu osaaminen tunnistetaan hankintatavasta riippumatta.

Validoidut partion koulutukset

Partion koulutusjärjestelmän keskeisimmät, pääosin 18 vuotta täyttäneille suunnatut koulutukset, on validoitu yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Validointi mahdollistaa vertailun ammattikorkeakoulututkintoihin. Opintokeskus Sivis on järjestelmällisesti kehittänyt koulutusten validointikäytäntöjä harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sektorilla.

Koulutusten validointiprosessi on sisältänyt useimmiten seuraavat vaiheet:

1. ydinainesanalyysi, jossa koulutuksen osaamistavoitteet moduuleittain selkeytettiin, poistettiin päällekkäisiä osa-alueita ja tarkistettiin painotukset,
2. koulutuksen yleiskuvaus työelämäkielelle,
3. koulutuksille osaamisperustaiset tavoitteet,
4. koulutuksen mitoitus hyödyntäen Sivisverkon mitoituskaavaa ja -laskuria.
5. validoitujen koulutusten sijoittaminen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansalliseen viitekehykseen (NQF, 2019) yhdessä Opintokeskus Siviksen kanssa. Tällöin osaamisten vaativuutta, josta on virallinen opintopisteytetty todistus, on helpompi verrata virallisen koulutusjärjestelmän eri tasoihin.

Partion toteuttamat koulutukset sijoittuvat kansallisen viitekehyksen tasoille 3–5. Validoituja koulutuksia on jo yli 170 opintopistettä.

Tulkintafoorumit osaamisen tulkkeina tiedon hankinnassa

Tässä luvussa kuvataan yhteistyön etenemistä suunnitteluprosessina, joka toteutui tulkintafoorumeina. Yhteistyön tavoitteena oli löytää toimivat ratkaisut partion koulutusten opinnollistamiseen ammattikorkeakoulussa sekä etsiä vastaavuuksia partion ja muiden nuorisojärjestöjen toiminnassa hankitun ja hankittavan osaamisen ja HAMKin tutkintojen välillä.

Tiedonhankinta ja suunnittelu jakautui yhteisiin tulkintafoorumeihin ja erillisiin partiossa ja HAMKissa tehtyihin selvityksiin tulkintafoorumien välillä. Tulkintafoorumia voidaan tietyiltä osin verrata delfoi-menetelmään, jonka keskeiset periaatteet ovat argumenttien iteraatio, kaksi tai useampia palautekierroksia sekä tunnistamattomuus eli anonymiteetti (Kuusi, 1999). Tulkintafoorumissa asiantuntijat käsittelivät yhdessä useamman kerran partion koulutusten opinnollistamista. Tämä vastaa delfoi-menetelmän iteraatiota ja useampia palautekierroksia. Sen sijaan asiantuntijoiden anonymiteetti ei toteudu tulkintafoorumissa, vaan asiaa käsitellään ja tietoa hankitaan avoimesti.

Partion ja HAMKin moniammatilliset tulkintafoorumit käynnistyivät alkuvuodesta 2018 ja ne kokoontuivat yhteensä kahdeksan kertaa kevääseen 2019 mennessä. Moniammatillinen tulkintafoorumi muodostui monipuolisesta asiantuntijajoukosta, ja siihen kuului korkeakoulusta opintojen ohjaajia, opiskelijakunnan edustaja, koulutuksen kehittäjiä sekä nuorisojärjestöstä koulutussuunnittelija ja nuorisotyön asiantuntija, yhteensä 7–10 asiantuntijaa kerrasta riippuen.

AMK-tutkintojen vertailu nuorisojärjestöjen koulutuksiin

Ammattikorkeakoulututkinnot kuvataan kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä (Asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017). Se lisää tutkintojärjestelmän selkeyttä sekä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta (OKM, 2019c).

Partion koulutusten rakenne, tavoitteet ja sisällöt on kuvattu hyvin Suomen Partiolaiset ry:n sivuilla (Osaamiskeskus, 2019).

Viitekehyksen tasojen 4–7 osaamista jäsennettiin keskeisiin työelämässä vaadittaviin metataitoihin, jotka on nimetty taulukoihin 1–6. Jäsentely tarjosi relevantin vertailumahdollisuuden partion koulutusten tavoitteisiin ja ammattikorkeakoulututkinnon yleisiin kompetensseihin, ja näin ohjeistukselle saatiin perusta.

Substanssiosaaminen korostaa tutkintoon valmistuvan kykyä oman alansa teoreettiseen ja käytännölliseen hallintaan sekä sen sijoittumiseen ammatillisessa toimintaympäristössä (taulukko 1).

Taulukko 1. Substanssiosaaminen ja ammatilliset toimintaympäristöt

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Substanssi- osaaminen	Hallitsee oman työ- tai opintoalansa tietoperustan laajoissa asiayhteyksissä sekä tietyt kognitiiviset ja käytännön taidot sekä ilmaisukyvyn ja hyödyntää näitä tietoja ja taitoja ratkaistessaan oman alan erityisongelmia ja suorittaessaan alan tehtäviä.	Hallitsee oman alansa laaja-alaisen ja/tai erikoistuneen tietoperustan sekä kognitiiviset ja käytännön taidot sekä ilmaisukyvyn ja hyödyntää näitä tietoja ja taitoja ratkaistessaan luovasti abstrakteja ongelmia ja suorittaessaan alan tehtäviä.	Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen.	Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana.
Ammatilliset toimintaympäristöt	Työskentelee itsenäisesti yleensä ennustettavissa, mutta mahdollisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä.	Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden sekä alan ja eri alojen rajapinnat ja yhteydet laajempiin kokonaisuuksiin.	Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.	Ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti.

Työn tekemisen tapa edellyttää itsenäistä ja vastuullista otetta sekä kykyä luovaan ongelmanratkaisuun työelämän jatkuvissa muutoksissa (taulukko 2).

Taulukko 2. Työskentelyn ja ongelmanratkaisun taidot

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Työskentelyn ja ongelmanratkaisun taidot	Vastaa omien tehtäviensä loppuun suorittamisesta sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työyhteisössä.	Toimii alansa erikoisosaajana ja kehittää toimintaa, tuotteita ja/tai palveluita.	Hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.	Ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Yrittäjyyden näkökulmat ovat jatkuvasti korostuneet työn tekemisessä, ja sen osuus eri tutkinnoissa on kasvanut (taulukko 3).

Taulukko 3. Yrittäjyys ja päätöksenteko.

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Yrittäjyys ja päätöksenteko	Toimii taloudellisesti, tuloksellisesti ja suunnitelmallisesti sekä järjestelee työnsä huomioiden muut toimijat. Valmiudet toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa tai alan itsenäisenä yrittäjänä.	Johtaa ja valvoo tarvittaessa toimintaympäristöjä ja toimintoja, jotka muuttuvat ennakoimattomasti. Hyvä valmius toimia alan itsenäisenä yrittäjänä.	Työskentelee itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä.	Työskentelee itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. Johtaa asioita ja/tai ihmisiä.

Osaamisen kehittäminen on työelämän muutoksessa ominaisuus, jota odotetaan sekä itsensä johtamisena että muiden ohjaamisena (taulukko 4).

Taulukko 4. Ohjaus ja johtaminen sekä arviointiosaaminen ja elinikäinen oppiminen.

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Ohjaus ja johtaminen	Kykenee valvomaan muiden suorittamia rutiinitehtäviä.	Opastaa muita ja valvoo muiden suorittamia tehtäviä.	Johtaa monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita.	Johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja.
Arviointiosaaminen ja elinikäinen oppiminen	Arvioi omaa osaamistaan ja tehtäväaluettaan ja parantaa työhön tai opintoihin liittyviä toimia. Kehittää itseään ja työtään. Valmius elinikäiseen oppimiseen.	Arvioi ja kehittää omia ja muiden suorituksia ja työtä. Valmius elinikäiseen oppimiseen.	Vastaa oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius elinikäiseen oppimiseen.	Arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kartuttaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä. Valmius elinikäiseen oppimiseen.

Tiimeissä ja verkostoissa työskenteleminen on työelämän keskeisiä toimintatapoja. Yhteisöllinen työskentelytapa korostaa hyviä vuorovaikutustaitoja (taulukko 5).

Taulukko 5. Vuorovaikutusosaaminen.

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Vuorovaikutus- osaaminen	Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa eettisten periaatteiden mukaisesti.	Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa eettisten periaatteiden mukaisesti.	Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat.	Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat.

Kirjallisen ja suullisen viestinnän osaaminen kuuluu jokaisen ammatin perustaitoihin (taulukko 6).

Taulukko 6. Viestiminen omalla äidinkielellä ja muilla kielillä.

Osaaminen	Taso 4 Toinen aste	Taso 5 Erikoisammatti- tutkinnot	Taso 6 AMK-tutkinnot	Taso 7 YAMK-tutkinnot
Viestiminen omalla äidinkielellä	Viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti eri tilanteissa ja tuottaa monipuolisia, myös alaan liittyviä, tekstejä äidinkielellään.	Viestii suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisäiselle että ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään.	Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisäiselle että ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään.	Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisäiselle että ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään.
Viestiminen muilla kielillä	Viestii toisella kotimaisella kielellä ja on vuorovaikutuksessa omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä myös kansainvälisesti .	Viestii toisella kotimaisella kielellä ja on vuorovaikutuksessa omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä myös kansainvälisesti.	Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä.	Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Partion koulutuksista valittiin ne moduulit, jotka edustivat yleistä työelämäosaamista. Valituksi tuli yksi perustason koulutus sekä kaksi jatko- ja syventävän tason koulutusta. Ne sijoittuivat tasoille neljä ja viisi ja osittain vastasivat ammattikorkeakoulututkinnoissa vaadittavia osaamisia. Opintopisteyttämisessä otettiin huomioon partion koulutusten opintopisteet ja osaamistavoitteet. Ne suhteutettiin ammattikorkeakoulututkintojen osaamistavoitteisiin. Prosessin aikana todettiin, että partion koulutuksia olisi hyvä kuvata kokonaisvaltaisesti oppijan työn kautta. Aikaisempi käytäntö on ollut lähituntien korostamisessa.

Tulkintafoorumityöskentelyn tulokset

Moniammatillinen tulkintafoorumi teki näkyväksi vastaavuudet osaamisalueissa ja loi ohjeistuksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi opettajille.  Vastaavuudet järjestöissä hankitun osaamisen sekä tutkinnoissa vaadittavan osaamisen välillä tehdään näkyväksi tuleville ja nykyisille opiskelijoille sekä opettajille, opinto-ohjaajille, nuorisotyöntekijöille että työelämän esimiestehtävissä toimiville digitaalisen osaamiskiekon avulla. Siten järjestöissä hankittavaa osaamista voidaan vapaaehtoisten pestijärjestelmää hyödyntäen hankkia myös opintojen kuluessa. Pestiksi kutsutaan yhtä vapaaehtoistehtävää, ja useat pestit muodostavat pestijärjestelmän. Koulukohtaiset yhteiset ohjeistukset tuovat korkeakoululle toiminnan kustannustehokkuutta, varmuutta opettajalle osaamisen tunnistamiseen ja yhdenvertaisuutta opiskelijoille osaamisen tunnustamiseen.

Partion koulutusten ja ammattikorkeakoulututkintojen vertailun tuloksena saatiin koko korkeakoulun yhteinen ohjeistus tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin (taulukko 7).

Taulukko 7. Partion koulutusten tunnistaminen.

Partiokoulutuksen nimi	NQF-taso ja partiokoulutuksen taso	op-laajuus partiossa	HAMKiin hyväksyttävä op-laajuus
Partiojohtajan peruskoulutus	NQF 4, perustaso	7 op	3 op
Partiokouluttajan koulutus	NQF 5, jatkotaso	2 op	2 op
Partiojohtajan jatkokoulutus	NQF 5, jatkotaso	25 op	15 op
Koulutusohjaajan koulutus	NQF 5, syventävä taso	3 op	2 op
Valmentajan koulutus	NQF 5, syventävä taso	2 op	2 op

Opiskelijalla on mahdollisuus saada vapaasti valittaviin opintoihin kahden tai kolmen opintopisteen opintojakso. Jos opiskelijalla on laajasti partion koulutuksia, niin hänellä on mahdollisuus saada 15 opintopisteen moduuli tutkinnon profiloiviin opintoihin. Sekä erillisen moduulin että opintojakson nimenä on Ohjaaminen ja johtaminen vapaaehtoistyössä (Leadership and guidance skills in volunteering). Molemmille on määritelty omat osaamistavoitteet. Osaaminen näytetään todistuksilla ja portfoliolla.

Lisäksi metsätalousinsinöörikoulutuksen ja partion yhteistyönä kehitettiin metsäosaajan osaamismerkki (HAMK, 2018). Osaamismerkin suorittamisessa on vaihtoehtoisia tapoja näyttää osaamista ja tietyt osat tunnistetaan HAMKin metsätalousinsinööriopintoihin.

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen tunnistaminen on sisältönä opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamisen moduulin teemoissa henkilökohtaistaminen ja ohjaus sekä arviointi.  Ammatillisen opinto-ohjaajan- ja erityisopettajankoulutuksen sisällöissä harrastus- ja vapaaehtoistyön opinnollistamisen käytäntöihin perehtyminen on luonnollinen osa opintoja.

Opettajan työkäytänteissä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja on pyritty joustavoittamaan mm. digitaalisin ratkaisuin. Seuraavassa luvussa kuvataan ao. ratkaisujen kehittämistyötä.

Uudet digitaaliset ratkaisut ja toimintamallit

Partion nuorisoalan osaamiskeskuksen keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä uusia digitaalisia ratkaisuja ja toimintamalleja nuorisojärjestöissä hankitun osaamisen, formaalin koulutuksen sekä työelämän rajapinnoille. Digitaalinen osaamiskiekko on tästä hyvä esimerkki. Sen tavoitteena on havainnollistaa järjestöjen tarjoamaa koulutusta ja digitaalisia osaamismerkkejä rinnakkain tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa siten, että osaamiseen liittyvät vastaavuudet tulevat selkeästi näkyviin. Tulkintafoorumeissa koulutuksenjärjestäjät ja nuorisotyötä tekevät järjestöt luovat uutta jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen tapaa hyödyntäen yhdessä tuotettua dataa ja oppimisanalytiikkaa. Osaamiskiekkoa suunnitellaan käyttäjäkeskeisesti yhdessä oppilaitosten, muiden nuorisojärjestöjen sekä nuorten kanssa.

Digitaalinen osaamiskiekko kehitetään nuoriso- ja järjestöalan yhteiseksi digitaaliseksi palveluksi, joten sen sisällöksi on tarkoitus saada monipuolisesti eri järjestöjen validoituja koulutuksia ja digitaalisia osaamismerkkejä. Osaamiskiekon teknisen toteutuksen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on palveluna sekä ratkaisuna ensimmäinen Euroopassa. Sen ensimmäinen versio julkaistaan vuoden 2019 aikana. Palvelua kehitetään yhteistyössä myös Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opettajien ammattijärjestön sekä työelämän kumppaneiden kanssa.

Suunnitteluprosessin arviointi ja toimintamallin levittäminen

Tulkintafoorumityöskentely oli antoisaa ja eteni sopivasti tarjoten aikaa asian kehittymiseen ja vaihtoehtojen löytymiseen. Asiantuntijoilla oli halua ja pätevyyttä pohtia opinnollistamista useammasta eri näkökulmasta. Aihe koettiin mielekkääksi ja ajankohtaiseksi osaamisen tunnistamisen ja jatkuvan oppimisen toimintamallien kehittämisessä sekä mahdollisuutena löytää opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja. Tulkintafoorumien edetessä asiaa käsiteltiin yhdessä vararehtorin, koulutuspäälliköiden ja opintojen ohjaajien kanssa. Prosessin aikana oli tärkeää tiedottaa asian etenemisestä ja kuulla heidän näkemyksiään. Lopuksi asia hyväksyttiin edellä mainittujen tahojen kokouksissa.

Tämän jälkeen ohjeistuksesta tiedotettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä lisättiin ammattikorkeakoulun opiskelijalle ohjeita -verkkosivulle (HAMK, n.d.). Lisäksi nonformaalin oppimisen tunnistamisesta kerrottiin mediatiedotteessa, uutiskirjeessä ja sosiaalisen median kanavilla sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien pedagogisten korkeakouluhankkeiden foorumeilla.

Toimintamallin hyödyt opettajan työn selkeyttämisenä, opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisena, koulutuksen järjestäjien kustannustehokkuutena sekä järjestöjen laadun kehittämisen ja kasvun vahvistamisena ovat moniulotteiset ja edistävät jatkuvan oppimisen periaatteita. Kokemus tulkintafoorumityöskentelystä tukee osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeista (OEF, 2019) sekä vastaa korkeakoulupolitiikan tavoitteisiin, jotka kohdistuvat jatkuvan oppimisen toimintamalliin ja konseptoituun tarjontaan (OKM, 2019b) strategian viitoittamana (OKM strategia, 2019a).  Partion osaamiskeskuksen ja HAMKin tulkintafoorumikokeilu on osoittanut toimivuutensa ja vastaavia tulkintafoorumeita on alettu perustaa lisää. Mukaan on tullut myös muita nuorisotyötä tekeviä järjestöjä sekä oppilaitoksia. Partion osaamiskeskus ohjaa yhteistyön käynnistymistä valtakunnallisesti.