Opettajatarve ennakointimalleissa ja ammatillinen opettajankoulutus

Photo ©HAMK


Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut viime vuosina rahoitusleikkauksia ja opettajia on irtisanottu. Ikäluokkien pieneminen aiheuttaa myös paineita pienentää opettajankoulutusvolyymia. Opettajatarpeen ennakointia tarvitaan, mutta mitkä asiat vaikuttavat ennakointiin?

Raportit ja selvitykset opettajatarpeesta

Opetushallitus seuraa säännöllisesti opettajien määrää Suomessa, heidän kelpoisuustilannettaan, sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Viimeiset kaksi raporttia ovat Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016 ja Opettajat Suomessa 2013. Selvitykset kohdistuivat peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen oppilaitosten sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajiin. Ammattikorkeakoulun opettajat eivät ole olleet selvityksissä mukana. Vastausprosentti oli ammatillisen koulutuksen osalta 90 prosenttia vuonna 2013 ja 66 prosenttia vuonna 2016.

Opettajatarvetta on ennakoitu Nissisen ja Välijärven raportissa (2011). Uusin opettajatarpeen ennakointiselvitys, Opettajaennakointi 2025, on julkaistu PDF-muodossa keväällä 2018. Ennakointimalleissa on ammatillisen koulutuksen opettajatarvetta analysoitu mm. edellä mainittujen opettajaselvitysten pohjalta. Lisäksi malleissa on otettu huomioon opettajankoulutuksesta valmistuvat, opettajien eläköityminen, uraliikkuvuuden poistumalaskelmat sekä väestöennusteet. Opettajaennakointi 2025 -selvityksen tuloksissa pohdintaa herättävät erityisesti ennakoinnissa käytetyt opettaja- ja opiskelijamäärät sekä eläköitymisluvut ja uraliikkuvuuden poistumalaskelmat.

Opettajamäärä

Vuonna 2013 ammatillisessa koulutuksessa työskenteli 15 017 opettajaa (Opetushallitus, 2014, 96). Vuonna 2016 opettajamäärä oli 9 429 opettajaa (Opetushallitus, 2017, 95). Luku perustuu 66 prosentin vastausmäärään. Uuden ennakointimallin laskelmassa on tästä luvusta vielä vähennetty yhteisten opintojen opettajat, jolloin ammatillisen koulutuksen opettajamääräksi on saatu 8285 (Kannisto, 2018, 11). Kun lukua verrataan vuoden 2013 lukuun, opettajamäärän on katsottu olevan lähes puolet vuoden 2013 määrästä.

Koulutusleikkaukset ovat vähentäneet opettajien määrää. OAJ:n mukaan ammatillisesta koulutuksesta on irtisanottu viimeisten vuosien aikana 1600 opettajaa (OAJ, 2018). Irtisanottujen opettajien määrä on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin mikä on ennakointimallin olettama opettajavähennys.

Uuden ennakointiaineiston huomioissa todetaan, että ammatillisen koulutuksen reformi lisää arviolta tuntuvasti työssäoppimisaikaa. Tämän takia ennakointimallissa on aineenopettajat yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi eli ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen opettajat siirretty samaan yläkoulun ja lukion aineenopettajien kanssa. Reformi ei yhdistä näitä koulutusmuotoja, joten peruste poistaa tämän takia ammatillisen koulutuksen opettajalaskelmista yhteisten opintojen opettajat on vähintään kummallinen.

Opiskelijamäärä

Ammatillisessa koulutuksessa oli opiskelijoita vuonna 2013 yhteensä 241 050 ja vuonna 2016 yhteensä 255 964 (Vipunen, 2018a). Ennakointimallissa käytetään oppilas-opettaja -suhdelukua, jonka on ammatillisen koulutuksen osalta laskettu olevan 18 (Kannisto, 2018, 11). Suhdeluku perustuu vuoden 2016 ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijamäärään, ja opettajien määrä em. raporttiin. Opiskelijamäärässä on otettu huomioon ikäluokka 15–29-vuotiaat, joita oli ennakointimallin mukaan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2016 yhteensä 152 288. Samaan aikaan Vipusen tilaston mukaan ammatillisessa koulutuksessa oli yli 30-vuotiaita opiskelijoita 91 424.

Ennakointiaineiston huomioissa todetaan, että reformiin ja siihen liittyvään työssäoppimisen lisääntymisen takia ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärään on huomioitu vain 15–29-vuotiaat. Reformi päinvastoin yhdisti nuorten ja aikuisten koulutuksen, joten ennakointimallin olisi nimenomaan pitänyt ottaa huomioon kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat.

Ammattikorkeakouluissa opiskeli vuonna 2017 yhteensä tutkintoon johtavassa koulutuksessa yhteensä 139 927 opiskelijaa (Vipunen, 2018b). Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoihin johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 400 000 opiskelijaa. Opettajatarpeen ennakointimallissa on siten otettu huomioon tästä perusopiskelijamäärästä vain 38 prosenttia. Todellinen opiskelijoiden lukumäärä on vielä edellä mainittua suurempi, jos lukuun lisätään ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat, jotka opiskelevat muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Opettajien eläköityminen ja uraliikkuvuus

Ammatillisen koulutuksen opettajien ikärakenne poikkeaa muiden opettajaryhmien ikärakenteesta. Ammatillisista opettajista 56 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Peruskoulun opettajista vajaa 40 prosenttia opettajista oli yli 50-vuotiaita ja lukion opettajista 44 prosenttia (Opetushallitus, 2017, 11). Uuden ennakointimallin mukaan vuoden 2016 ammatillisista opettajista jatkaa töissä vuonna 2025 vielä 76 prosenttia. Samaisen mallin mukaan aineenopettajista jatkaa 76 ja luokanopettajista 77 prosenttia. Miksi eri opettajaryhmien eläköitymisprosentit ovat ennakointimallissa lähes samaa luokkaa, vaikka opettajien ikärakenne poikkeaa toisistaan selkeästi?

Ammatilliseen opettajakoulutukseen hakeneiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Ammatillisen koulutuksen opettajan työura ei siten monestikaan ole kovin pitkä verrattuna esim. luokanopettajiin, vaan eläköityminen ja vaihtuvuus tulee jatkossakin olemaan suurta.

Uraliikkuvuuslaskelmissa on todettu, että ammatilliseksi opettajaksi valmistuneista 75 prosenttia jatkaa opettajina. Luku on suuri siihen nähden, että ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneiden sijoittumisesta opettajaksi ei ole kattavaa tietoa. JAMKissa tehtyjen kyselytutkimusten perusteella vuosina 2011–2014 valmistuneista opiskelijoista 60–65 prosenttia toimi opettajana 2–5 vuotta valmistumisensa jälkeen. Koska ammatillinen opettajankoulutus antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden, opettajaksi valmistuneet sijoittuvat ammatillisen koulutuksen lisäksi muihinkin oppilaitoksiin. On siten selkeästi väärä olettamus, että ammatillisesta opettajankoulutuksesta valmistuneista 75 prosenttia sijoittuu ammatillisen koulutuksen opettajiksi.

Johtopäätöksiä

Opettajatarvetta ennustaneiden raporttien tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Opettajatarpeen ennakointia tarvitaan, mutta ennakoinnin taustalla tulee olla riittävän luotettavat mittarit ja mallit, jotta ennakointi vastaa todellista opettajatarvetta. Kun tarkastellaan opettajatarvetta ja ammatillisille opettajakorkeakouluille myönnettäviä aloituspaikkoja, pelkkä ammatillisen koulutuksen opettajatarpeen selvittäminen ei ole riittävä pohja selvittää, paljonko aloituspaikkoja ammatillisille opettajakorkeakouluille myönnetään. Ammatillisen koulutuksen opettajamäärien ennakointimallista ei voi jättää pois yhteisten aineiden opettajien määrää eikä yli 30-vuotiaita opiskelijoita.

Artikkelin kirjoittajissa herätti myös ihmetystä, että ammattikorkeakoulujen opettajatarpeesta ei löytynyt selvitystä. Laskelmissa ja ennakoinneissa tulisi olla mukana myös ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien määrä ja tuleva tarve. Ammatillisten opettajankorkeakoulujen lainsäädännöllinen tehtävä on kouluttaa opettajia ja opettajaksi aikovia sekä ammatilliseen koulutukseen että ammattikorkeakouluun (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 7 §). Lisäksi ammatillinen opettajankoulutus tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 22 §), jolloin opettajaksi valmistuneet voivat sijoittua myös peruskouluun, lukioon, yliopistoon, vapaan sivistystyön oppilaitoksiin ja yksityisiin koulutusorganisaatioihin. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen lainsäädännöllistä tehtävää ei siten voi ohittaa tulevaisuuden opettajatarvetta ennakoidessa.

Uraliikkuvuuden näkökulmasta Ammatillisten opettajakorkeakoulujen tulee myös jatkossa seurata systemaattisemmin, mihin heiltä valmistuvat opiskelijat sijoittuvat ja mikä on sijoittumisen tilanne esim. viiden vuoden päästä valmistumisesta. OPEKE eli Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeessa onkin tähän asiaan kiinnitetty huomiota, ja tarkoituksena on luoda kaikille opettajakorkeakouluille yhteinen seurantamalli.

Artikkelin pääkuva ©HAMK.

Lähteet

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Kannisto, E. (2018). Opettajaennakointi 2025. 12.4.2018. Ennakointiaineiston esittely OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston järjestämässä Ammatillisen opettajakoulutuksen kehittämisfoorumissa.

Nissinen, K. & Välijärvi, J. (2011). Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 43. Haettu 5.2.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4622-7

OAJ & Ammatillinen. (2018). Haettu 20.12.2018 osoitteesta https://www.oaj.fi/globalassets/julkaisut/2018/oajjaammatillinen10_2018nettiin.pdf

Opetushallitus (2017). Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Raportit ja selvitykset 2017:2. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.oph.fi/julkaisut/2017/opettajat_ja_rehtorit_suomessa_2016

Opetushallitus (2014). Opettajat Suomessa 2013. Koulutuksen seurantaraportit 2014:8. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.oph.fi/julkaisut/2014/opettajat_suomessa_2013

Vipunen (2018a). Ammatillinen koulutus. Opiskelijat ja tutkinnot. Haettu 20.12.2018 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx

Vipunen (2018b). Ammattikorkeakoulutus. Opiskelijat ja tutkinnot. Haettu 20.12.2018 osoitteesta
https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx

Kirjoittajat

Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Eveliinan työtehtävänä on opiskelijavalinnan koordinointi ja opiskelijoiden ohjaus. Hän on myös ammatillisten opettajakorkeakoulujen opiskelijavalintaa koordinoivan AMKOPE-työryhmän jäsen ja mukana OPEKE-hankkeen A1-osiossa (Opettajankoulutuksen kehittämishanke), jossa kehitetään opiskelijavalintaa ja uraohjausta.

Katariina Jouhiaho, opintojen ohjaaja, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Katariinan työtehtävänä on opiskelijavalinnan koordinointi ja opiskelijoiden ohjaus. Hän on myös ammatillisten opettajakorkeakoulujen opiskelijavalintaa koordinoivan AMKOPE-työryhmän puheenjohtaja ja mukana OPEKE-hankkeen A1-osiossa (Opettajankoulutuksen kehittämishanke), jossa kehitetään opiskelijavalintaa ja uraohjausta.

Viittausohje:
Grönberg, E. & Jouhiaho, K. (2019). Opettajatarve ennakointimalleissa ja ammatillinen opettajankoulutus. HAMK Unlimited Professional 11.2.2019. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opettajatarve-ennakointimalleissa

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

OPEKE »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen opettajankoulutus ennakointi opettajatarve

Bookmark and Share




Previous Post
Virtuaalisten tiimien johtaminen
Next Post
Kuka haluaa ammatilliseksi opettajaksi?




You might also like






More Story
Virtuaalisten tiimien johtaminen
Digitalisaatio eli tieto- ja viestintätekniikan uudet ratkaisut muuttavat työn tekemisen tapaa ja sen johtamista perusteellisesti....