• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
HAMK Unlimited

HAMK Unlimited

Julkaisuja Hämeen ammattikorkeakoulusta

  • Lehdet
        • Professional
        • Journal
        • Scientific
  • Alat
        • Ammatillinen osaaminen ja opetus
        • Biotalous ja luonnonvara-ala
        • Hyvinvointi ja sote-ala
        • Kulttuuri ja muotoilu
        • Teknologia ja liikenne
        • Yrittäjyys ja liiketoiminta
        • Muut
  • Kokoelmat
        • Avoin Häme
        • CleanExport
        • Digitalisaatio ja muutos / Digitalization and Change
        • DigiTrail
        • Employers’ perspectives on ePortfolios
        • Empowering ePortfolio Process
        • Higher education perspectives on ePortfolios
        • Innovaatiojohtaminen
        • Liikenne 4.0
        • Luomussa vara parempi
        • PoliRural – Hämeen maaseutua kehitetään tulevaisuutta ennakoimalla yhdessä
        • Problem-based learning & agropreneurship in Africa
        • Maahanmuuttajien urareitit
        • Nuoret huippumyyjät
        • Office 365 -intran käyttöönotto HAMKissa
        • Oppimisen digiagentit II
        • Students’ perspectives on ePortfolios
        • TAIKOJA
        • Uudistuva hevostalous
        • Universal Design for Learning (UDL)
        • KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa
  • In English
        • Articles in English
        • About HAMK Unlimited
        • Instructions for writers
        • Instructions for reviewers
        • Contact editorial staff
  • Ohjeet
        • Kirjoittajan ohjeet
        • Arvioijan ohjeet
        • Info
/ HAMK Unlimited Journal / Ammatillinen osaaminen ja opetus /

Opettajan ja opettajaopiskelijan näkemyksiä opettajana kehittymisestä

Kuva © stockartstudio / Adobe Stock

Taina Civil & Kati Hummelin

12.12.2024
Kuuntele - Listen

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opettajaopiskelijat kehittävät pedagogista osaamistaan sekä saavat työkaluja teorian ja opetustyön käytännön välisten yhteyksien tekemiseen ja ammatillisen kehittymisensä tueksi. Opettajana kehittyminen koskettaa yhtäältä myös opettajakouluttajaa, sillä tarve pedagogisen osaamisen kehittämiselle on jatkuvaa. Tässä artikkelissa pohdimme, millaisia oppimiskokemuksia ammatillisen opettajankoulutuksen kasvatustieteelliset opinnot ovat tarjonneet opettajana kehittymiselle ja millaiseksi hahmotamme opettajuutemme tulevaisuuden suunnat opettajana ja opettajaksi opiskelevana.

Johdanto

Ammatillisella opettajankoulutuksella on keskeinen rooli opetustyössä jo toimivien ja tulevien opettajien henkilökohtaisen kasvun ja pedagogisen kehittymisen tukemisessa (Siirilä ym., 2024). Opettajankoulutuksessa on läsnä kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa: opettajaopiskelijoita kuvaava opettamisesta oppiminen ja opettamisen opettaminen (Loughran, 2014). Opettajankoulutuksen aikana opettajaopiskelijat pyrkivät haastamaan aikaisempia käsityksiään opetuksesta ja oppimisesta, jotka ovat syntyneet pitkälti omista koulu- ja opiskelukokemuksista. Opettajan näkökulmasta keskeistä on puolestaan luoda yhteyksiä teorian, tutkimuskirjallisuuden, aiempien kokemusten ja opettajaopiskelijoiden tulevaisuuden opettajuuden välille. (MacPhail ym., 2019) Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opettajaopiskelijat kerryttävät muun muassa pedagogista ja ohjaukseen liittyvää osaamista sekä vahvistavat kykyjään käsitteelliseen ja reflektoivaan ajatteluun ja oman osaamisen kehittämiseen opettajana (Vilppola ym., 2020). Suomessa ammatillinen opettajakoulutus rakentuu kasvatustieteellisistä opinnoista, ammattipedagogisista opinnoista, opetusharjoittelusta ja muista opinnoista (Lyytinen ym., 2019).

Ammatillinen opettajankoulutus on tärkeä areena opettajaopiskelijoiden pedagogisen osaamisen kehittymiselle ja oman opettajuuden suunnan, identiteetin ja uskomusten kirkastamiselle. Opettajana kehittyminen ei lopu opettajaksi pätevöitymiseen, vaan tarve pedagogisen osaamisen kehittämiselle on jatkuvaa opettajan työn myös muuttuessa jatkuvasti (Parkkonen & Nuutinen, 2020). Pedagogisen osaamisen kehittymistä tapahtuu niin omaehtoisessa opiskelussa, vertaisten ja kollegojen kanssa tehdyssä yhteistyössä (Smith, 2017) sekä tutkimusosaamisen ja -aktiivisuuden kehittämisessä esimerkiksi tutkimusjulkaisuihin perehtymällä (MacPhail ym., 2019).  

Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajan ja opettajaopiskelijan voimin, millaisia oivalluksia ja oppimiskokemuksia Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen opintoihin kuuluvat kasvatustieteelliset perusopinnot ovat saaneet meissä aikaan. Tämän lisäksi pohdimme, millaisia oman opettajuutemme ja opettajan kehittymisen suuntia hahmotamme tulevaisuudessa.

Ammatillinen opettajankoulutus Hämeen ammattikorkeakoulussa

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) järjestetään vuosittain ammatillista opettajakoulutusta, joka on suunnattu erityisesti niille, jotka toimivat ammatillisen oppilaitosten tai ammattikorkeakoulun opetustehtävissä tai tavoittelevat niitä. Yhteensä 60 opintopisteen laajuisten opintojen suorittaminen antaa opettajaopiskelijoille opettajan pedagogisen kelpoisuuden. (HAMK, 2024) HAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa aloittaa vuosittain noin 370 uutta opiskelijaa.

HAMKin tarjoamat ammatilliset opettajaopinnot muodostuvat kolmeen moduuliin jaetuista ja opetussuunnitelman mukaisista opinnoista, joiden aikana opettajaopiskelijat perehtyvät opettajuuteen oppimisen asiantuntijana, pedagogisena toimijana ja yhteiskunnallisena uudistajana. Kyseisiin moduuleihin on myös integroitu kolme kasvatustieteellistä perusopintojaksoa, joissa käsitellään ihmistä oppijana, oppimista ilmiönä sekä koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnallisia tehtäviä. Kasvatustieteelliset perusopinnot rakentuvat muun muassa pienryhmä- ja esseetyöskentelystä sekä verkko-opetuskerroista.

Kasvatustieteellisten perusopintojen antia

Opettaja Taina Civil: “Pyrin toimimaan sen mukaan, mitä sain tai olisin toivonut saavani opiskelijana”

Opettajana yhteinen aikanani kasvatustieteellisiä perusopintoja suorittavien opettajaopiskelijoiden kanssa käsitti kaksi opintojaksoa. Opintojaksojen aikana huomasin ilahtuvani moneen otteeseen siitä, kuinka sujuvia, kielellisesti rikkaita ja reflektoivia esseitä pääsin lukemaan ja kuinka paljon opiskelijat olivat panostaneet verkko-opetuskerroilla tehtäviin esityksiin ja muuhun pienryhmissä tehtyyn ryhmätyöhön. Verkko-opetuskerroilla sain osallistua kiinnostaviin keskusteluihin ja kuulla heille merkityksellisistä asiasisällöistä osana oman oppimisen reflektointia. Tunnistin oppivani heidän kanssaan, sillä monet opetuskerroilla jaetut käytännön kokemukset sijoittuivat itselleni opettajan näkökulmasta vieraaseen, toisen asteen ammatillisen koulutuksen kenttään. Uskonkin, että jokainen opiskelijaryhmä tuo opetustilanteeseen ja siinä käytäviin keskusteluihin aina jotain uutta ja kiinnostavaa omasta (opetus)työstään.

Oli kiinnostavaa myös huomata, että kasvatustieteellisiä perusopintoja opettaessani omakohtainen yliopisto-opiskelijan näkökulma oli vielä melko tuoreena mielessäni. Huomasinkin toimivani opettajana osin sen mukaan, minkä olen kokenut omaa oppimistani vahvistavaksi opiskelijana, ja mistä olen toisaalta kokenut jääväni paitsi. Yliopisto-opintojen aikana eritoten yksilöityä, sanallista palautetta annettiin vain harvoin, minkä nyttemmin osaan yhdistää muun muassa korkeakouluopettajan työkuorman lisääntymiseen ja resurssien rajallisuuteen (Wennberg ym., 2018; Mula-Falcón ym., 2022). Pyrin toimimaan opettajaopiskelijaryhmälle sen mukaan, mitä itse opiskelijana sain tai olisin toivonut saavani: kirjoitan muun muassa pitkiäkin sanallisia palautteita heidän työstämistään tehtävistä. Ilokseni sain tästä kiitosta.

Opettajaopiskelijoiden esseitä lukiessani ja niitä arvioidessani palasinkin monesti omiin opettajaopintoihini: heidän laillaan olin myös itse kirjoittanut siitä, millaisia keskeisiä oppimiskokemuksia hahmotin opintopolullani ja millaisiin oppimiskäsityksiin nojaan opettajana. Oppimiskäsityksillä tarkoitan sitä, mitä oppiminen on ja mikä on opettajan rooli oppimisprosessissa (Haring, 2003). Yhteisillä verkkotapaamiskerroilla moni toi esiin myös oivalluksiaan siitä, että muun muassa oppimisen teoriaan ja oppimiskäsityksiin perehtyessään he olivat saaneet teoreettisia ja käsitteellisiä työkaluja sille, mitä heidän luokkahuoneissaan ja opetustyössään jo mahdollisesti tapahtuu. Kaiken kaikkiaan koen kasvatustieteellisten perusopintojen antaneen paljon itselleni ja toivottavasti heillekin.

Opettajaopiskelija Kati Hummelin: “Koin todella saaneeni vastinetta työlleni”

Opettajaopiskelijana ensimmäinen etappini opintoihin oli suorittaa kasvatustieteelliset perusopinnot. Odotin saavani perusopinnoista opettajuuteni kivijalan, tai ainakin joitakin rakennusaineita siihen. Opinnot alkoivat kesää vasten, joten lomasuunnitelmat oli sillä sinetöity. Osa opinnoista suoritettiin pienryhmien ryhmätehtävinä tai parityöskentelynä. Onnekseni oman pienryhmän kanssa löytyi tehokas ote opiskeluun ja työparini kanssa syntyi välittömästi hyvä yhteys. Yksilötehtäviä oli nivottu osaksi ryhmätöitä, jolla taattiin looginen jatkumo. Lähtökohdat opiskeluun olivat siis mitä parhaimmat.

Alkuun hyvinkin teoreettiselta vaikuttaneet aiheet alkoivat nopeasti löytää yhtymäkohtia käytännön opetustyöhön. Aiemmin abstraktit asiat alkoivat saada nimiä ja rakenteita, mikä lisäsi oleellisesti motivaatiotani. Tehtävien läpikäynti opintopäivinä toi todella monipuolisia näkökulmia aiheisiin, kiitos monialaisen opiskelijaryhmän. Vaikka edustimme täysin eri aloja, muiden näkemyksistä ja kokemuksista sai paljon irti.  Olin kuullut kollegoilta melko masentaviakin tarinoita palautteen annosta, kuinka laajat kirjalliset tehtävät saatettiin kuitata yksisanaisesti ”hyväksytty” tai ”hylätty”. Minä sain opettajaltamme henkilökohtaista kirjallista palautetta perusopintojeni tehtävistä. En ollut uskoa silmiäni, kun näin ensimmäisen palautteeni. Se sisälsi hyvin seikkaperäisen analyysin tehtäväni sisällöstä: oivalluksia ja niin positiivista, kuin rakentavaakin palautetta. Olin iloisesti yllättynyt ja kiitollinen! Koin todella saaneeni vastinetta työlleni. Erityisesti arvostin saamaani ohjeistusta liittyen tieteelliseen kirjoittamiseen, mikä varmasti tulee hyödyksi jatkossa. Opettajani oli todella nähnyt vaivaa eteeni, kuten itsekin olin tehnyt töitä tehtävän parissa. Kokemus oli avartava myös pedagogisessa mielessä. Oivalsin, että haluan itsekin jatkossa tarjota samaa opiskelijoilleni, kuten olen jo tehnytkin. Joskus se on vaatinut aikaresurssien venyttämistä, mutta uskon sen kantavan hedelmää opiskelijoiden oppimiskokemusten muodossa. Sain hyvää vahvistusta valitsemalleni palautteen annon tielle tämän oman oppimiskokemukseni kautta.

Koen, että pedagoginen kivijalkani on perusopintojen jälkeen varsin tukeva. Jo ensimmäisten opintototeutusten kohdalla vahvistui, että olen oikeassa paikassa: Tätä haluan opiskella ja tehdä työkseni, tietysti mahdollisimman hyvin!

Oman opettajuuden tulevaisuuden suuntia

Opettaja Taina Civil: “Opettajuus kehittyy myös arjen ohimenevämmissäkin keskusteluissa”

Opettajan näkökulmasta yksi keskeinen pedagogisten opintojen aikainen ja sen jälkeen edelleen vahvistunut oivallukseni on ollut, että opettaja ei ole ikinä niin sanotusti ”valmis”. Korkeakoulupedagogiikka kehittyy ajassa, eikä tämän päivän pedagogiset keskustelut ole samoja, joita käytiin 10 vuotta sitten. Esimerkiksi hyvinvoinnin rooli korkeakoulupedagogiikassa on viime vuosina korostunut (ks. esim. Rönkkönen ym., 2024; Upsher ym., 2022; Korhonen ym., 2023), ja opiskelijalähtöiset ja vuorovaikutteiset opettamisen tavat (esim. Postareff ym., 2023; Murphy ym., 2021) ovat enemmissä määrin tulleet haastamaan opettajajohtoista luennointia. Myös opettajan on tästä syystä kehitettävä pedagogista osaamistaan säännöllisesti. Koenkin, että opettajuus on ennen kaikkea joksikin tulemisen (becoming) ja jatkuvan kehityksen alainen prosessi sen sijaan, että sille olisi ehdotonta päätöspistettä.

Tämän vuoden aikana olen huomannut, että opettajan identiteetti sekä oppimista ja opettamista koskevat uskomukset kehittyvät myös ohimenevämmissä ja vapaamuotoisissa arjen keskusteluissa vertaisten ja muiden opettajakollegojen kanssa. Käymieni pedagogisten keskustelujen pohjalta tavoitteenani on jatkaa omista koulu- ja opiskelukokemustani syntyneen mielikuvan ravistelua, että opettajalla olisi aina kaikki vastaukset, sillä huomaan heijastavani samaa herkästi myös itseeni opettajana. Oppimista tapahtuu sekä suuntaan että toiseen reflektiivisissä keskusteluissa opettajan ja opiskelijoiden välillä, ja voin myös itse opettajana asettua oppijan asemaan opetustilanteessa. Perinteinen käsitys opiskelijan ja opettajan välisestä hierarkiasta kuvaileekin opetustilannetta entistä vähemmän, mikäli se tapahtuu oman alansa asiantuntijoiden ja korkeakouluopettajan välillä, kuten ammatillisten opettajaopintojen kasvatustieteellisissä perusopinnoissa.

Tulevaisuuden opettajuuden suuntaani pohtiessani haluan panostaa myös opetuksen vuorovaikutteisuuteen sekä yksilölliseen, rakentavaan ja eteenpäin vievään palautteeseen (feedforward) entistä enemmän. Tällä tarkoitan sitä, että taaksepäin katsovan palautteenannon lisäksi annan opettajaopiskelijoille myös suuntaviivoja ja ehdotuksia tulevaisuuden kehityskohteiksi kannustavalla ja rohkaisevalla tavalla. Kasvatustieteellisistä perusopinnoista saamani palautteen perusteella olen päässyt tässä jo hyvään vauhtiin. Opettajuus kehittyy (opetus)työn arjessa pienin askelin niin reflektoiden, lukien, kirjoittaen kuin keskustellenkin. Lähitulevaisuudessa tavoitteenani on ottaa myös hieman isompia ja strukturoidumpia askelia opettajuuteni kehittämiseksi esimerkiksi korkeakoulupedagogiseen täydennyskoulutukseen osallistumalla.

Opettajaopiskelija Kati Hummelin: “Ammatilliset oivallukset tuottavat iloa joka ikisenä opintopäivänä”

Opettajaopiskelijana koen, että olen päässyt työskentelemään huippuammattilaisten kanssa omassa työyhteisössäni. He ovat minun silmissäni pedagogiikan supertähtiä. Vaikka itselläni on vahva substanssiosaaminen omalta alaltani, minulle oli itsestään selvää, ettei se riitä minulle kouluttajan työssä. Halusin ehdottomasti lähteä opiskelemaan opettajuutta. Olen tehnyt käytännön opetustyötä ja perehdytystä omilla aloillani vuosia, mutta pedagogisen pätevyyden saavuttaminen on täysin eri asia. Ammattikuntani edustajana minulle on aina ollut tärkeää pysyä ajan tasalla ja seurata tiiviisti alan tutkimusta ja kehitystä. Opettajana koen, että se on suorastaan velvollisuuteni opiskelijoitani kohtaan. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani opettajana on pyrkiä luomaan opiskelijoilleni vahva ammattiylpeys ja -identiteetti. He ovat osaavia, itsenäisiä hoitotyön ammattilaisia, joilla on mahdollisuus kehittyä alansa huipputekijöiksi. Toivon, että se auttaa heitä sitoutumaan alalle.

Olen jo nyt opintojen ensi kuukausina saanut lukuisia konkreettisia työkaluja ja ideoita käytännön opetustyöhön. Ammatilliset oivallukset tuottavat iloa joka ikisenä opintopäivänä. Opiskeluryhmän ja opettajien tuki ammatillisessa kehittymisessä on kultaakin kalliimpaa. Opettajamme ovat mielestäni onnistuneet loistavasti toimimaan esimerkkinä mentorin ja rinnalla kulkijan roolista, jollaisena näen modernin opettajan. Heidän arvostavaan ja keskustelevaan malliinsa on helppo samaistua.

Abstract

Perspectives on professional development from a teacher and a teacher student

In professional teacher education, teacher students enhance and develop their pedagogical competence while acquiring tools to bridge the gap between the theory and practice of teaching, supporting their professional growth. The process of becoming a teacher also extends to teacher educators, as the need for developing pedagogical expertise is continuous. In this article, we explore our key learning experiences provided by the basic studies in education, which are included within professional teacher education. We reflect on how these experiences have contributed to our development as teachers and how we envision the future directions of being a teacher as a teacher and a teacher student.

Kirjoittajat

Taina Civil työskentelee tutkijana HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja opettaa kasvatustieteen opintojaksoja HAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa.

Kati Hummelin opiskelee HAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja toimii eläintenhoidon kouluttajana Taitotalolla. Kati on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK) ja klinikkaeläinhoitaja.

Lähteet

HAMK. (2024). Ammatillinen opettajankoulutus. https://www.hamk.fi/tutkinnot/ammatillinen-opettajankoulutus/

Haring, M. (2003). Esi- ja alkuopettajien pedagogisen ajattelun kohtaaminen (Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 93) [väitöskirja, Joensuun yliopisto]. eRepo. http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-372-0

Korhonen, V., Pesonen, H., Ketonen, E., Hangelin, S., Inkinen, M. & Toom, A. (2023). Korkeakouluopiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin haasteet pandemia-ajan etäopiskelussa. Yliopistopedagogiikka, 30(1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2023/07/31/korkeakouluopiskelijoiden-opintoihin-kiinnittymisen-ja-hyvinvoinnin-haasteet-pandemia-ajan-etaopiskelussa/

Loughran, J. (2014). Professionally developing as a teacher educator. Journal of Teacher Education, 65(4), 271–283. https://doi.org/10.1177/0022487114533386

Lyytinen, A., Liljeroos, J., Pekkola, E., Kosonen, J., Mykkänen, M. & Kivistö, J. (2019). Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:10. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-626-3

MacPhail, A., Ulvik, M., Guberman, A., Czerniawski, G., Oolbekkink-Marchand, H. & Bain, Y. (2019). The professional development of higher education-based teacher educators: needs and realities. Professional Development in Education, 45(5), 848–861. https://doi.org/10.1080/19415257.2018.1529610

Mula-Falcón, J., Cruz-González, C. & Lucen, C. (2022). Burnout syndrome in university teachers: A review of the literature. The International Journal of Educational Organization and Leadership, 29(2), 33–46. https://doi.org/10.18848/2329-1656/CGP/v29i02/33-46

Murphy, L., Eduljee, N. B. & Croteau, K. (2021). Teacher-centered versus student-centered teaching: Preferences and differences across academic majors. Journal of Effective Teaching in Higher Education, 4(1), 18–39. https://doi.org/10.36021/jethe.v4i1.156

Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2020). Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. HAMK Unlimited Scientific, 6.3.2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057431

Postareff, L., Lahdenperä, J., Hailikari, T. & Parpala, A. (2023). The dimensions of approaches to teaching in higher education: a new analysis of teaching profiles. Higher Education. https://doi.org/10.1007/s10734-023-01104-x

Rönkkönen, S., Kosenkranius, M., Hailikari, T. & Virtanen, V. (2024). Korkeakouluoppimisen ja opiskeluhyvinvoinnin yhteydestä. HAMK Unlimited Journal, 29.1.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401234031

Siirilä, J., Ruhalahti, S., Laitinen-Väänänen, S. & Korento, K. (2024). Ammatillinen opettajuus ja opettajankoulutus Suomessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(1), 4–10. https://doi.org/10.54329/akakk.143372

Smith, K. (2017). Learning from the past to shape the future. European Journal of Teacher Education, 40(5), 630–646. https://doi.org/10.1080/02619768.2017.1385058

Upsher, R., Nobili, A., Hughes, G. & Byrom, N. (2022). A systematic review of interventions embedded in curriculum to improve university student wellbeing. Educational Research Review, 37, 100464–. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2022.100464

Vilppola, J., Hämäläinen, R., Vähäsantanen, K. & Salo, P. (2020). Opettajana jo toimivan opettajaopiskelijan osaamisen kehittyminen – osaamisperustainen ja työelämälähtöinen ammatillinen opettajankoulutus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(2), 32–51. https://journal.fi/akakk/article/view/95962

Wennberg, M., Koramo, M. & Keinänen, J. (2018). Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:32. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Digiaika tuleeDigiaika – oletko opettajana valmis tulevaisuuteen? Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisia pedagogisia ratkaisuja kahdella keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan yliopistokurssilla Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä “Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä”
PREVIOUS POST How to orientate students to PBL
NEXT POST Korkeakoulujen sopeutuminen ja tulevaisuuden näkymät tekoälyajassa

Primary Sidebar

PYSYVÄ OSOITE / URN

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212102261

LISENSSI / LICENCE

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Avainsanat / Keywords

ammatillinen opettajankoulutus opettajaksi kasvu opettajuus

VIITTAUSOHJE / CITE THIS ITEM

Civil, T. & Hummelin, K. (2024). Opettajan ja opettajaopiskelijan näkemyksiä opettajana kehittymisestä. HAMK Unlimited Journal, 12.12.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212102261

Footer

HAMK UNLIMITED

HAMK Unlimited on Hämeen ammattikorkeakoulun open access
-julkaisuportaali. Julkaisuista vastaa HAMKin toimituskunta.
julkaisut@hamk.fi

TIETOA SIVUSTOSTA

Alasottoilmoitus
Käyttöehdot
Saavutettavuusseloste

Häme University of Applied Sciences

Copyright © 2025 · Genesis Sample on Genesis Framework · WordPress · Log in

Sivustollamme hyödynnetään evästeitä, jotta voimme seurata sivuston käyttöä ja kehittää palveluamme. HyväksyKieltäydyLISÄTIETOJA