Opettajaksi Suomeen – aiemman osaamisen tunnistamista ja uuden oppimista


Tässä artikkelissa tarkastellaan maahan muuttaneiden, omissa lähtömaissaan opettajiksi opiskelleiden henkilöiden polkua kelpoisiksi ammatillisiksi opettajiksi Suomessa. Keskeisiä vaiheita tällä polulla ovat Opetushallitukselta hankittava rinnastamispäätös aikaisemmasta opettajankoulutuksesta sekä rinnastamispäätöksessä edellytettyjen täydentävien pedagogisten opintojen suorittaminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Opettajaksi Suomeen

Suomeen muuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä ulkomailta. Maahanmuuttajien joukossa on henkilöitä, joilla on omassa maassaan suoritettu opettajankoulutus ja kokemusta opettajana toimimisesta. (Maahanmuuttovirasto 2018.) Osalla heistä on tavoitteena työllistyä opettajan työtehtäviin myös uudessa kotimaassaan. Tätä varten heidän tulee tunnistuttaa aikaisempi opettajan tutkinto tai -koulutus Opetushallituksessa, joka arvioi hakijan osaamisen tutkintotodistuksen perusteella. Arvioinnin pohjalta laadittavassa rinnastamispäätöksessä Opetushallitus määrittää, millaista täydentävää koulutusta hakija tarvitsee voidakseen toimia kelpoisena opettajana Suomessa. Hakija voi rinnastamispäätöksen saatuaan hakeutua tarvittaviin täydentäviin pedagogisiin opintoihin. Tällaisia opintoja järjestävät maassamme eri yliopistot ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivat ammatilliset opettajakorkeakoulut. (Opetushallitus 2017.)

Urareitti-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, miten edellä mainitut täydentävät opinnot on järjestetty ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Hankkeessa kartoitettiin viidessä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuosina 2013–2016 rinnastamispäätöksellä opettajatutkintoaan täydentävien maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työllistymisestä. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2016 toteutettiin Webropol-kysely, ja jälkimmäisessä vaiheessa keväällä 2017 haastateltiin osaa kyselyyn vastanneista opiskelijoista sekä ammatillisten opettajakorkeakoulujen täydentävien opintojen kouluttajia. Haastattelujen tuloksia verrattiin aikaisempiin saman aihealueen raportteihin ja tulosten todettiin olevan hyvin yhteneväisiä aikaisempien selvitysten kanssa (ks. Metsänen & Lemechkova-Toivonen 2008; Pylkkä 2016).

Polku alkaa rinnastamispäätöksellä

Maahan muuttaneen henkilön pätevöitymispolku opettajaksi alkaa rinnastamispäätöksen hakemisesta. Henkilö itse täyttää ja toimittaa Opetushallitukselle tarvittavat asiakirjat liitteineen. Tehdessään rinnastamispäätöstä Opetushallitus käyttää ns. “joustavien järjestelyjen” periaatetta. Sen mukaisesti rinnastamispäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon pedagogisia opintoja sisältyy kyseisen hakijan ulkomailla suoritettuun opettajankoulutukseen. Opetushallitus siis huomioi EU-/ETA-maiden ulkopuolisten hakijoiden kohdalla vain tutkintotodistukset, ei opettajakokemuksen määrää.

Vaadittavien täydentävien opintojen laajuus vaihtelee 15 opintopisteestä 30 opintopisteeseen riippuen suoritetun tutkinnon sisällöstä. Opetushallitus antaa ammatillisille opettajakorkeakouluille ja yliopistoille mahdollisuuden päättää rinnastamispäätöksen perusteella, kuinka suuren määrän ja mitä pedagogisia opintoja opettajankoulutukseen valitun henkilön lopulta tulee suorittaa. Korkeakoulut huolehtivat siis osaamisen tunnistamisesta ja päättävät myös opintojen sisällöstä hyvin itsenäisesti. Rinnastamispäätös ei sisällä kielitaitoon liittyviä edellytyksiä tai suosituksia, vaan täydentäviin opintoihin todetaan sisältyvän didaktisia opintoja, opetusharjoittelua sekä tarvittaessa myös kasvatustieteellisiä opintoja. (Opetushallitus 2017.)

Hakeutuminen ammatilliseen opettajankoulutukseen

Maamme viidellä ammatillisella opettajakorkeakoululla on vuosittain yhteinen haku. Valintapäätökset perustuvat sähköisen hakulomakkeen tuottamiin pistemääriin. Pisteitä kertyy pääasiassa hakijoiden työkokemuksesta sekä heidän suorittamistaan opinnoista. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden on ollut vaikea päästä ammatilliseen opettajakorkeakouluun suorittamaan rinnastamispäätöksessä mainittuja täydentäviä opintoja. Tämä johtuu muun muassa siitä, että aikaisemmin käytössä ollut pisteytysjärjestelmä suosi sellaista työkokemusta, jota maahan muuttaneilla henkilöillä ei yleensä ollut ja jonka kartuttaminen ei ollut mahdollista ilman työllistymistä Suomessa.

Koulutuksen valintakriteerien lisäksi tulisi tarkastella uudelleen myös kielitaitovaatimusta. Opettajankoulutuksen haku- ja valintavaiheessa opettajakorkeakoulut eivät edellytä maahanmuuttajataustaiselta henkilöltä todistusta suomen kielen taidosta. Urareitti-hankkeessa toteutetuissa haastatteluissa tuli kuitenkin vahvasti esille suomen kielen taito keskeisenä opettajan työvälineenä ja edellytyksenä työllistymiselle opetusalalle. Kielitaidon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa on selvitetty laajemminkin. Esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kartoituksen vastaanottokeskuksissa tammi–maaliskuun 2016 aikana. Kartoitukseen osallistui 1004 turvapaikanhakijaa, jotka olivat tulleet Suomeen 32 maasta. Kartoituksen mukaan ammatillista kotoutumiskoulutusta sekä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta pitäisi lisätä ja ammatillisen opettajankoulutuksen kielitaitovaatimuksia tulisi tarkastella uudelleen. (Sandberg & Stordell 2016.) Riittävä kielitaito on merkittävä asia opintomenestyksen ja tulevan työllistymisen kannalta. Opettajakorkeakoulujen tulisikin tutkia mahdollisuutta edellyttää rinnastamispäätöksen omaavilta hakijoilta myös todistusta riittävästä kielitaidosta jo hakuvaiheessa.

Täydentävien opintojen periaatteita ja sisältöjä ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Henkilökohtaistaminen johtavana periaatteena

Valtion kotouttamisohjelman 2016–2019 mukaan kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja tulee madaltaa. Korkeakouluopintoja tai ammatillisia opintoja suorittaneet tulisi ohjata nopeammin heille tarkoituksenmukaiseen täydentävään koulutukseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016.) Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa opintojen henkilökohtaistaminen ja olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on keskeinen opintojen toteutumista ohjaava periaate, joka koskee kaikkia opiskelijoita. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla Opetushallituksen uusimuotoinen rinnastamispäätös antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet sopia opintojen laajuudesta ja sisällöistä opettajakorkeakoulujen ja täydentäviä opintoja suorittavien henkilöiden välillä.

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa opiskelija arvioi opintojen alussa itse omaa osaamistaan. Haasteena on se, että monet maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät ole tottuneet itsearviointiin. Lisäksi itsearviointi vaatii melko kehittynyttä kielitaitoa. Osaamisen arvioinnissa opettajalla ja opiskelijalla tulisi olla yhteinen näkemys käytettävistä käsitteistä ja niiden merkityksistä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyisi itse arvioimaan omaa osaamistaan ja realistisesti pohtimaan, mihin hän osaamistaan voisi käyttää ja mitä asioita hänen tulee vielä kehittää omassa opettajuudessaan Suomessa. Tärkeää on, että opiskelija pystyy osallistumaan oman polkunsa rakentamiseen ja tekemään siinä omia valintojaan. Tunnistettu ammatillinen osaaminen merkitsee maahan muuttaneelle omassa ammatissaan näkyväksi tulemista uudessa kulttuurissa ja voimaantumista uudessa ympäristössä. (Metsänen & Lemechkova-Toivonen 2008, Pylkkä 2016.)

Täydentävien ammatillisten opettajaopintojen opiskelijoille ja kouluttajille suoritettujen kyselyn ja haastattelujen perusteella keskeisiksi asioiksi opettajankoulutuksessa nousivat opettajan toimintaympäristöön ja rooliin perehtyminen Suomessa, oman opettajuuden kehittymisen tukeminen ja uraohjaus uudessa kulttuurissa sekä ammatillisen kielitaidon kehittyminen. Keskeisiksi asioiksi koulutuksen toteutuksessa nousivat haastattelujen perusteella opintojen henkilökohtaistaminen ja opiskelijoiden ohjaukseen käytettävän resurssin riittävyys. Täydentäviin opintoihin on vaikea sisällyttää suomen kielen opintoja opintojen rajallisen laajuuden vuoksi. Tästä syystä opiskelijoita tulee rohkaista ja ohjata kehittämään opettajan työtä tukevaa kielitaitoa esimerkiksi seuraamalla oman alansa opetusta tai keskustelemalla suomalaisten opettajakollegoiden kanssa.

Ymmärrys uudesta opetus- ja oppimiskulttuurista opintojen keskiössä

Suomalaiseen kulttuuriin ja opetustyöhön perehtyminen oli haastattelujen mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen suurinta antia. Ymmärrys suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen kehittymisestä on maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille erityisen tärkeää, sillä opiskelijoille ja kouluttajille tehtyjen haastattelujen mukaan suomalainen koulu- ja kasvatuskulttuuri herättää ihmetystä maahanmuuttajataustaisissa opettajissa. Suomalaisten oppilaitosten tasa-arvoinen ilmapiiri ja opettajan auktoriteetin korostamattomuus koetaan vieraina. Myös oppilaitosten matalat organisaatiorakenteet ja tiimityöskentelyyn perustuvat toimintamallit ovat monille maahan muuttaneille uusia asioita. Lisäksi opetussuunnitelma-ajattelu sekä yhteistoiminnallisten opetus- ja ohjaus- sekä arviointimenetelmien hallinta luovat uusia haasteita työhön suomalaisissa oppilaitoksissa. Myöskään erilaisten tietoteknisten välineiden ja verkon käyttö opetuksessa, ohjauksessa ja opiskelussa ei usein ole tuttua aikaisemmista opettajan tehtävistä.

Kaiken kaikkiaan opettajien rooli ja tehtävät oppilaitosyhteisön jäsenenä ovat hyvin erilaisia kuin mihin maahanmuuttajataustaisten opettajien lähtömaissa on totuttu. Niinpä täydentäviin opintoihin tulee opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen tukemiseksi sisältyä riittävästi erilaisia reflektoimista vaativia tehtäviä, kuten oppimispäiväkirja, portfolio ja opintojaksoihin liittyvät erilaiset itsearviointitehtävät opiskelijan kielitaidon edellyttämillä tavoilla toteutettuina. Nämä tehtävät tukevat myös opiskelijan minäpystyvyyden kehittymistä. Maahanmuuttajataustaiset opettajat tarvitsevat opettajaopinnoissa eriyttävää opetusta ja syventävää ohjausta, jossa huomioidaan heidän ammatillisen kehittymisensä haasteet (vrt. Metsänen & Lemechkova-Toivonen 2008, Pylkkä 2016).

Opetusharjoittelun merkityksestä

Selvitettäessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymistä ja työurien alkua Suomessa on yleisenä havaintona todettu, ettei toisessa maassa hankittua tutkintoa ja osaamista ole helppo siirtää maasta toiseen. Rinnastamispäätöksissä edellytetäänkin aina opetusharjoitteluopintoja, joilla on merkittävä rooli jo olemassa olevien, mutta ei välttämättä uuteen toimintaympäristöön soveltuvien pedagogisten taitojen päivittämisessä ja uusien taitojen vahvistamisessa. Haastatteluissa ilmeni erityisesti opetusharjoittelun merkitys opettajaidentiteettiä vahvistavana tekijänä koulutuksen aikana. Opetusharjoittelu auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan sekä kehittymisen mahdollisuuksia opettajana uudessa kulttuurissa. Onnistuneen opetusharjoittelun koettiin tuovan myös varmuutta omaan työhön.

Opetusharjoittelu mahdollistaa opetustyöhön tutustumisen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja edesauttaa työtapojen tuntemista sekä kielitaidon kehittymistä. Nämä tekijät edistävät kotoutumista ja työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin, ja niillä on tärkeä merkitys myös työmotivaation näkökulmasta. Suomessa maahan muuttaneen työmarkkina-asema on monilla mittareilla arvioituna huonompi kuin muun väestön. Työmarkkinoille pääsy on hitaampaa, ja työttömyysjaksot pitkittyvät kantaväestöä useammin. Heikot työllistymismahdollisuudet tulivat haastatteluissa esille myös maahanmuuttajataustaisten opettajien kohdalla.

Ammatillisen opettajan tulee hallita oppilaitoksissa käytettävää pedagogista käsitteistöä sekä omaan alakohtaiseen substanssiin liittyvää kieltä. Tärkeää on, että henkilöllä on ymmärrys kielitaitonsa eri osa-alueiden (tekstin ja puheen ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Maahanmuuttajataustaiset opettajat suhtautuvat varovaisen myönteisesti mahdollisuuksiinsa työskennellä tulevaisuudessa opettajana Suomessa ja näkevät työllistymismahdollisuudet todennäköisimmiksi sellaisissa opetustehtävissä, joissa he voivat jollakin tavalla hyödyntää myös muuta kielitaitoaan.

Toimenpiteitä maahanmuuttajien opettajankoulutukseen pääsemisen edistämiseksi ja täydentävien opintojen kehittämiseksi

Maahan muuttaneiden opettajien ohjautuminen oikeaan koulutukseen ja työllistymisen mahdollistuminen edellyttävät muun muassa tulijoiden todellisten taitojen nopeaa tunnistamista ja uraohjausta koulutuksen aikana. Tämä on tarpeellista sekä maahanmuuttajien että suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen toimintaa tuleekin kehittää siten, että prosessi opiskelijavalinnoista valmistumiseen saakka on mahdollisimman joustava, laadukas ja tuloksellinen myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille.

Opettajakorkeakoulujen tehtäviin kuuluu riittävä tiedottaminen pedagogisista opinnoista potentiaalisille opiskelijoille. Erityisesti opettajankoulutuksen hakujen yhteydessä tiedottamista tapahtuukin runsaasti monin eri tavoin. Tämän lisäksi tiedottamisen väylänä maahanmuuttajille voivat toimia esimerkiksi kotoutumiskoulutukset ja TE-palvelut. Tiedottamisen olennaisina sisältöinä voivat olla muun muassa lähtömaassa suoritetun opettajankoulutuksen rinnastamisprosessi Suomessa, oman tutkinnon asema suomalaisessa koulujärjestelmässä sekä työllistymisen mahdollisuudet oman ammattialan opettajana.

Kuten edellä on todettu, maahanmuuttajataustaisen henkilön on vaikea päästä opiskelemaan opettajankoulutukseen. Opettajakorkeakoulujen tuleekin kehittää haku- ja valintaprosessia siten, että siinä huomioidaan aiempaa paremmin maahanmuuttajien erilaiset lähtökohdat ja edellytetään todistusta riittävästä kielitaidosta, joka on opinnoissa menestymisen ja opettajana työllistymisen edellytys.

Kielitaidon kehittämisen mahdollisuudet täydentävien opintojen sisällöllisenä asiana ovat rajalliset. Opettajakorkeakoulujen tuleekin kehittää palvelutoimintaansa siten, että ne tarjoavat maahanmuuttajataustaisille potentiaalisille opettajankoulutuksen hakijoille 5–10 opintopisteen laajuisia ammatillisia opetusalan suomen kielen opintoja ennen varsinaisia opettajaopintoja. Nämä opinnot voisivat myös tuottaa hakupisteitä opettajankoulutuksen valinnoissa erikseen määritellyllä tavalla. Myös opintojen aikana on syytä rohkaista ja ohjata opiskelijoita kohentamaan oman alansa opetukseen liittyvää suomen kielen osaamista erilaisin tavoin.

Olennaisia asioita täydentävien opintojen toteuttamisessa ovat opintojen henkilökohtaistaminen ja ohjauksen riittävä resursointi. Opintojen henkilökohtaistamista varten jokaisen täydentäviin opintoihin tulevan henkilön kanssa tuleekin käydä opintojen alussa henkilökohtainen keskustelu, jossa määritellään yhdessä opiskelijan kanssa täydentävien opintojen laajuus ja sisällöt rinnastamispäätöksessä olevien määritysten puitteissa, ja keskustelua tulee jatkaa koko opintojen ajan. Opintojen sisältöjen ohella keskusteluissa tulee nostaa esiin laajempiakin uraohjauksellisia asioita, kuten opiskelijan työllistymismahdollisuudet ja mahdolliset lisäkouluttautumistarpeet.

Maahanmuuttopolitiikassa on ollut 2000-luvulla keskeisenä ajatuksena kotoutumisen kaksisuuntaisuus eli käsitys siitä, ettei kyse ole vain maahanmuuttajien sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan myös kantaväestön sopeutumisesta muuttuvaan monikulttuuriseen yhteiskuntaan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Täydentävien opintojen aikana maahan muuttaneiden opettajien opiskelu onkin integroitava muiden opettajaksi opiskelevien opiskeluun. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun, josta molemmat opiskelijaryhmät hyötyvät. Näin on myös mahdollista tukea erilaisista kulttuureista lähtöisin olevien yhteistyötä tulevina opettajakollegoina. Koskinen-Sinisalon (2015) tavoin voidaankin todeta, että erilaisista taustoista tulevat opettajat voivat toimia oppilaitoksissa positiivisena yhdessä tekemisen mallina ja samalla kehittää oppilaitosyhteisön toimintakulttuuria niin, että kulttuurinen moninaisuus käsitetään Suomessa entistä enemmän mahdollisuutena.

Artikkeli on tuotettu ESR-rahoitteisessa ”Urareitti – korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -hankkeessa”. Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja osatoteuttajat ovat Centria-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sedu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2015–30.9.2018.

Lähteet

Koskinen-Sinisalo, K-L. (2015). Pitkä tie – Maahanmuuttajasta opettajaksi Suomessa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis: 2112. Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9960-9

Maahanmuuttotilastot. (2018). Maahanmuuttovirasto. Tilastot. Haettu 24.4.2018 osoitteesta http://tilastot.migri.fi/#decisions/23331

Metsänen, R. & Lemechkova-Toivonen, A. (2008). Opettajaksi uudessa maassa – pedagogiikkaa ja paljon muuta. Maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutus ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Journal of Teaching and Learning in Higher Education 2008:2, 23–28. Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://www.peda-forum.fi/file.php?100

Opetushallitus (2017). Koulutus ja tutkintojen tunnustaminen. Haettu 12.12.2017 osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-451-1

Pylkkä, O. (2016). Opettajaksi kasvun kulmakiviä Specima-koulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(4). Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://www.kieliverkosto.fi/article/opettajaksi-kasvun-kulmakivia-specima-koulutuksessa

Sanberg, T. & Stordell, E. (2016). Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen. Haettu 13.12.2017 osoitteesta
http://minedu.fi/documents/1410845/4240776/VOK-raportti_2016/86ea0123-d929-4aa6-b453-95eaa1ec2dd7

Työ- ja elinkeinoministeriö (2013). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013. TEM raportteja 38/2013. Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://tem.fi/documents/1410877/2872337/Kotouttamisen+kokonaiskatsaus+2013+23102013.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö (2016). Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019 ja Valtion periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta. Ministeriöiden välinen kotouttamisen yhteistyöryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2016:45. Haettu 13.12.2017 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-179-1

Kirjoittajat


Harri Keurulainen, yliopettaja, KL, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Urareitti-hankkeen osatoteuttajan projektivastaava


Päivi Pynnönen, lehtori, erityisopettaja, FM, Hämeen ammattikorkeakoulu, Urareitti-hankkeen hanketoimija


Alla Lemechkova-Toivonen, lehtori, opinto-ohjaaja, KM, Hämeen ammattikorkeakoulu, Urareitti-hankkeen hanketoimija

Viittausohje:
Keurulainen, H., Pynnönen, P., & Lemechkova-Toivonen, A. (2018). Opettajaksi Suomeen – aiemman osaamisen tunnistamista ja uuden oppimista. Teoksessa T. Hirard & A. Eskola-Kronqvist (toim.) Maahanmuuttajien urareitit. HAMK Unlimited Journal 24.4.2018. Haettu [pvm] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opettajaksi-suomeen

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Urareitti »
Print Friendly, PDF & Email

Tags:  ammatillinen opettaja maahanmuuttaja osaamisen tunnistaminen osaamisen tunnustaminen urareitti

Bookmark and Share




Previous Post
Kansanopistot ja minäpystyvyyden tukeminen
Next Post
Ammatillisen opettajan osaaminen täydennyskoulutuksessa




You might also like




0 Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *



More Story
Kansanopistot ja minäpystyvyyden tukeminen
Tässä artikkelissa tarkastelemme korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden minäpystyvyyden tukemista kansanopistokontekstissa....