Korkeakoulujen sopeutuminen ja tulevaisuuden näkymät tekoälyajassa

Korkeakoulut valmistautuvat tulevaisuuden haasteisiin kehittämällä ennakoivia strategioita ja uudistamalla prosessejaan. Yksi mahdollisuuksista on tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa. Se saavutetaan ketterillä kokeiluilla ja rohkeudella epäonnistua, samoin kuin kehittämällä innovatiivisia oppimisympäristöjä, joissa hyödynnetään tekoälyä ja muita uusia teknologioita henkilökohtaisen oppimiskokemuksen parantamiseksi. Suomessa on alan huippuosaaminen, ja sen säilyttäminen ja hyödyntäminen ovat avainasemassa tulevaisuuden talouskasvun polun saavuttamiseksi. Tämä saavutetaan purkamalla esteitä tekoälyn hyödyntämisen tieltä.

Yleisen tason haasteet tekoälyn hyödyntämiseen korkeakoulutuksessa

Ammattikorkeakouluissa tekoälyn käyttöönotossa kohdataan useita haasteita. Nämä haasteet ovat osittain samat kuin valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisemassa raportissa, jossa käsiteltiin tekoälyn käyttöönottoa julkisessa hallinnossa (Penttilä ym., 2024, s. 35). Lainsäädäntö ja eettiset kysymykset muodostavat merkittävän esteen, sillä tietosuoja-asetukset rajoittavat opiskelijoiden ja henkilökunnan tietojen käyttöä. Tämä vaikeuttaa tekoälypohjaisten oppimis- ja hallintojärjestelmien kehittämistä.

Taloudelliset resurssit ovat usein rajalliset. Tekoälyteknologioiden hankinta, ylläpito ja henkilökunnan koulutus vaativat merkittäviä investointeja, joita ei aina ole budjetissa huomioitu. Kustannusten ennakointi on haastavaa, ja teknologian nopea kehitys voi johtaa yllättäviin lisämenoihin. Mutta panostukset tuovat helposti positiivista hyötyä niin työn mielekkyyden parantumisen kuin tehostumisen kautta. Lisäksi laadulliset parannukset asioissa voivat olla huomattavia.

Organisaation sisäiset haasteet vaikuttavat myös tekoälyn käyttöönottoon. Puutteet tietoarkkitehtuurissa ja datan yhteentoimivuudessa vaikeuttavat tekoälyratkaisujen integrointia nykyisiin järjestelmiin julkisessa hallinnossa (Penttilä ym., 2024, s. 29). Toimintakulttuurin muutos on hidasta, ja henkilöstö saattaa vastustaa uusia teknologioita ja tukeutua perinteisiin opetusmenetelmiin. Lisäksi tekoälyosaamista on kehitettävä, jotta henkilöstö voi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaasti.

Yhteistyö yli oppiaineiden ja yksiköiden on tärkeää hajanaisen kehittämisen välttämiseksi. Ilman yhtenäistä strategiaa, mahdollistamista ja ohjeistusta tekoälyn potentiaali jää hyödyntämättä, eivätkä investoinnit tuota toivottuja tuloksia.

Opetussuunnitelmien mukauttaminen ja tekoälytaitojen kehittäminen

Tekoälyteknologioiden nopea kehitys vaatii korkeakouluja mukauttamaan opetussuunnitelmiaan. Lisäksi se edellyttää, että korkeakouluissa keskitytään substanssitietojen ja -taitojen lisäksi tekoälyyn liittyvien taitojen kehittämiseen, jotka ovat vähemmän alttiita automaatiolle.

Tekoälylukutaidon ja etiikan osaamista saataisiin edistettyä sisällyttämällä opetussuunnitelmissa opintojaksoihin osia, joissa käsitellään tekoälyn perusteita, sen sovellutuksia työkaluna eri aloilla sekä eettisiä kysymyksiä, joita tekoälyn käyttö herättää. Kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun painottamisen taitoja tulisi korostaa, sillä ne ovat olennaisia tekoälyavusteisessa maailmassa, missä rutiininomaiset tehtävät automatisoidaan ja asiantuntijuus korostuu. Asiat muuttuvat nopealla tahdilla, kun kiihtyvä tekninen kehitys rientää eteenpäin.

Luovuuden ja innovaatiokyvyn kehittämiseksi opiskelijoiden tulisi saada tilaisuuksia kehittää luovia ratkaisuja ja innovaatioita oikeisiin ongelmiin. Keinona voisi olla järjestää yhteistyöhankkeita työelämän kanssa projektipohjaisina kursseina ja hackathon-tyyppisinä tilaisuuksina. Tunneälyn ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeää, koska ne ovat keskeisiä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja johtamisessa ja niitä on vaikea automatisoida. Ihmisten johtamisen osuus tulee keskeisemmäksi automaation lisäämän asiantuntijatyön kautta. (Kokkinen, 2020, ss. 38–39)

Yhteistyö työelämän kanssa

Korkeakoulujen tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa varmistaakseen, että opetussuunnitelmat vastaavat työmarkkinoiden tarpeita ja auttavat korkeakouluja uudistamaan tuotteitaan ja muuttamaan toimintatapojaan (Kokkinen, 2020, s. 40). Harjoittelupaikkojen ja työssäoppimisjaksojen avulla opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja ymmärtävät paremmin työelämän vaatimuksia. Tämän kautta saadaan myös tietoa työelämässä olevista trendeistä, vaikutuksista ja signaaleista sekä alan muutoksista tekoälyajassa. Totta kai opettajien on seurattava oman alansa kehitystä ja viimeisempiä innovaatioita. Ja opiskelijat pystyvät viemään tätä tietoa harjoittelutyöpaikoilleen. Näin saadaan molemminpuolista hyötyä uusimmista työtavoista ja -ohjelmistoista.

Korkeakoulut ja työelämä voivat yhdessä kehittää uusia ratkaisuja ja innovaatioita, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Kuitenkin tämä voi luoda haasteita, kun mietitään vastuita järjestelmien ylläpidosta julkisella puolella (Penttilä, 2024, s. 31). Korkeakoulut voivat tarjota täydennyskoulutusta ja lyhytkursseja, jotka auttavat ammattilaisia päivittämään ja soveltamaan taitojaan sekä pysymään ajan tasalla uusimmasta kehityksestä alallaan.

Teknologian hyödyntäminen personoidussa oppimisessa

Tekoälyteknologiat tarjoavat monia mahdollisuuksia parantaa yksilöllistä oppimiskokemusta ja tehdä siitä osallistavampaa ja saavutettavampaa. Tekoälypohjaiset työkalut voivat tarjota personoitua oppimissisältöä ja palautetta opiskelijoille heidän yksilöllisten tarpeidensa perusteella. Lisäksi personoidut oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden oikea-aikaiseen tietojen ja taitojen päivittämiseen.

Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) voivat luoda interaktiivisia ja mukaansatempaavia oppimiskokemuksia, jotka auttavat opiskelijoita ymmärtämään monimutkaisia käsitteitä syvemmin. Saavutettava materiaali on helppo muuntaa erilaisiksi medioiksi, kuten tekstiksi, kuviksi, ääneksi tai liikkuvaksi kuvaksi. Tekoäly tarjoaa reaaliaikaisia kielikäännöksiä, mikä tekee oppimisesta saavutettavampaa kansainvälisille opiskelijoille ja helpottaa luomaan monikielisiä oppimisympäristöjä. Lisäksi uusi tekoälyn käyttötapa suoraan äänellä ja kuvalla yhdistettynä perinteiseen promptaukseen tekstin avulla antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia reaaliaikaiseen kanssakäymiseen oman tutortekoälyn kanssa (OpenAI, 2024).

Tekoäly voi auttaa opettajia antamaan yksityiskohtaisempaa ja personoidumpaa palautetta opiskelijoiden tehtävistä ja suorituksista. Esimerkiksi arvioinneista saadaan läpinäkyvämpää opiskelijoille arviointimatriisien avulla.

Tekoäly ja akateeminen rehellisyys

Akateemisen rehellisyyden ylläpitäminen on yksi puhutuimmista aiheista ja keskeisimmistä haasteista tekoälyteknologioiden käytössä. Korkeakoulujen tulee korostaa tekoälyn eettisiä sääntöjä ja käyttöön liittyviä ohjeistuksia toiminnassaan. Tekoälyn käyttö tehdään läpinäkyväksi, kun käytöstä sovitaan järjestelmällisesti opintojaksokohtaisesti. Tämän jälkeen on vain eettisesti tehtyjä valintoja opiskelijan puolelta.

Tekoälypohjaisia plagioinnintunnistustyökaluja tulee kehittää, niiden käytöstä tiedottaa ja käyttää systemaattisesti työkaluja, jotka havaitsevat mahdollisesti myös tekoälyn tuottaman sisällön. Se antaa hyvän pohjan keskustelulle käyttösääntöjen kanssa, jos epäselvyyksiä ilmenee. Tunnistajien tuloksia ei tule hyväksyä kritiikittömästi, vaan ne tulisi yhdistää muihin todisteisiin ja sisällölliseen analyysiin. Tämä auttaa tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä opiskelijoiden työstä. Tämän mainitsee myös Walters (2023, s. 14) selvityksessään plagioinnintunnistamisesta.

Arviointikäytäntöjä tulisi uudistaa kohti sellaisia arviointitapoja, jotka liittyvät kiinteämmin osaamisen sisältöön, esimerkiksi projektityöskentelyyn. Opetusta voi muuttaa monin tavoin, kuten lisäämällä luokassa tehtäviä kokeita tai vuorovaikutteisia esityksiä verkossa sekä korostamalla ihmisten yksilöllisiä taitoja, kuten ideointia ja kehittelyä. Lisäksi suurempien asiakokonaisuuksien haltuunottoa opiskelijan taholta tekoälytyökaluja hyödyntäen voidaan käyttää.

Johtopäätökset

Generatiivinen tekoäly tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia korkeakoulutukselle. Korkeakoulujen on sopeuduttava nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja hyödynnettävä tekoälyteknologioita oppimiskokemuksen parantamiseksi. Tämä edellyttää opetussuunnitelmien uudelleenarviointia, uusien arviointistrategioiden kehittämistä ja yhteistyötä työelämän kanssa. Näin korkeakoulut voivat varmistaa, että opiskelijat ovat valmiita menestymään tekoälyvetoisessa maailmassa ja että oppimisympäristöt ovat osallistavia ja saavutettavia kaikille. Korkeakoulujen on omaksuttava jatkuvan oppimisen ja mukautumiskyvyn kulttuuri vastatakseen tekoälyn asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, kun siirrytään korkeampaa osaamista vaativampiin asiantuntijatehtäviin (Kokkinen, 2020, s. 40).

Opettajien ja henkilöstön jatkuva koulutus tekoälyteknologioista ja niiden sovelluksista opetuksessa tulee olemaan tärkeää. Tulevaisuudessa täytyy edistää tiedon ja kokemusten vaihtoa opettajien kesken parhaiten toimivista tavoista integroida tekoäly opetukseen ja arviointiin, ja myös epäonnistumisista on uskallettava kertoa rohkeasti ja läpinäkyvästi. Myös alan kehityksestä tulee uutisoida korkeakoulussa säännöllisesti. (Arene, 2023, s. 3). Tekoälytyökalut tulevat vaatimaan myös resursseja organisaatiolta, joten niitä pitää varata tarpeeksi ja kohdistaa ne ketterästi ja johdonmukaisesti esiin tulevien tarpeiden mukaan. Tietoa kokeiluista pitää kerätä ja jakaa johdonmukaisesti.

Opettajia ja opiskelijoita tulee rohkaista positiivisuuden kautta käyttämään tekoälysovelluksia, jolloin saadaan aikaan positiivisia kokemuksia niiden käytöstä opetuksessa ja opiskelussa. Opiskelijoille tulee tarjota ohjausta ja neuvontaa tekoälyn käytöstä, myös sekä eettisestä että vastuullisesta näkökulmasta. Käyttäjä on kokonaan vastuussa teoksestaan, koska tekoälysovelluksilla on rajoitteensa. Päätöksentekoa ja substanssiosaamista käyttäjä ei saa siirtää tekoälylle. Epäonnistuminen on aina vaihtoehtona kokeiluissa, ja sen tiedostaminen ja oppiminen yksilönä ja organisaationa on avoimen ja turvallisen korkeakouluympäristön kannalta tärkeää, jotta voi innovoida rohkeasti.

Kun luodaan ja vahvistetaan yhteistyöverkostoja muiden korkeakoulujen ja työelämän kanssa, voidaan edistää tekoälypohjaista tutkimusta ja kehittämistä. Korkeakoulutuksessa tulisi myös lisätä läpinäkyvyyttä tekoälyn eettiseen käyttöön ja kehitykseen liittyvissä asioissa tiedotuksen ja keskustelun kautta kaikilla tasoilla: organisaatiossa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tästä esimerkkinä on suurten tekoälykehittäjien lupaus tekoälyn turvallisen kehittämisen periaatteista (Heleskoski, 2024).