Itseohjautuvuuden tukeminen ammattikorkeakoulun e-opinnoissa – flowta verkkoon

Opettajan työ ammattikorkeakouluissa on muuttunut radikaalisti siirryttäessä yhä enemmän luokkaympäristössä tapahtuvasta opetuksesta e-opintoihin. Opettajat omaksuivat ensin sähköisten materiaalien jakamisen ja verkossa tapahtuvan ohjaamisen, minkä jälkeen verkkopedagogisilla ratkaisuilla on pyritty mahdollistamaan digitaalinen opiskelu yhä laajemmin. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) strategisen linjauksen mukaan koulutusten toteutuksista 40 prosenttia tulisi olla e-toteutuksia vuonna 2025.

E-opiskelulla tarkoitetaan kontaktiopetuksen korvaamista osittain tai kokonaan verkko-opetuksella, joka voidaan toteuttaa joko synkronoidusti tai asynkronoidusti (Theelen & van Breukelen, 2022). Tässä artikkelissa e-opinnoilla tarkoitetaan sekä opiskelijoiden aikaan ja paikkaan sitomatonta itsenäistä verkko-opiskelua että verkkoympäristössä tapahtuvaa opiskelua opettajan ja/tai muiden opiskelijoiden kanssa. Verkossa tapahtuva opiskelu edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta, jota korostetaan yleisesti korkeakoulutukseen kohdistuvissa suosituksissa ja ohjeistuksissa. Toisaalta tiedetään, että osalla opiskelijoista valmiudet suunnitelmalliseen ja syväsuuntautuneeseen opiskeluun ovat heikommat (Lindblom-Ylänne ym., 2019). Opettajina olemme huomioineet, että e-opinnoissa yksittäiset opiskelijat voivat jäädä vieraammiksi ja heidän tuen tarpeitaan on vaikeampi havaita. Havaintojemme mukaan osa opiskelijoista ei pysy e-opintojen aikataulussa ja opintosuoritukset jäävät puuttumaan. Myös tutkimuskirjallisuuden perusteella korkea keskeyttämisprosentti ja matala läpäisyaste ovat e-opinnoissa yleinen ongelma (Hsu ym., 2019; Stone & Springer, 2019).

Tutkimuskirjallisuuden mukaan opetushenkilöstö voi tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja vähentää verkko-opintoihin liittyviä haasteita hyödyntämällä verkkopedagogiikan asiantuntemusta ja erilaisia teknologisia sovelluksia (Theelen & van Breukelen, 2022). Toisaalta tietoa on kuitenkin suhteellisen vähän konkreettisista ratkaisuista ja välineistä, joilla opiskelijoiden autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia voidaan tukea e-opiskelun aikana. Sen sijaan tutkimuskirjallisuus on kohdistunut erityisesti opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiin, kokemuksiin, asenteisiin ja valmiuksiin e-opiskelua kohtaan sekä etäopiskeluun siirtymisen toteuttamiseen ja vaikutuksiin.

Tavoite ja menetelmät

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata näyttöön perustuvaa tietoa opiskelijoiden itseohjautuvuutta tukevien e‑opintojen suunnittelun tueksi. Artikkelissa pyrimme vastaamaan kysymyksiin:

• Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita e-opinnoissa on opiskelijoiden itseohjautuvuuden näkökulmasta?
• Miten opiskelijoiden itseohjautuvuutta e-opinnoissa voidaan tukea?

Artikkelimme perustuu HAMKin sisäisessä opetushenkilöstölle suunnatussa korkeakoulupedagogisessa LearnWell-koulutuksessa syksyllä 2022 tekemäämme kehittämistehtävään. Koulutus (5 op) on osa HAMKin LearnWell (Wellbeing of the Learning Community) tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää oppimista, opetusta ja koko akateemisen yhteisön hyvinvointia tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta. Koulutuksessa osallistujat tekevät työnsä kannalta merkityksellisen kehittämistehtävän. Omassa tehtävässämme tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia keinoja opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen e-opinnoissa. Kehittämistehtävässämme kokosimme kirjallisuudesta konkreettisia keinoja itseohjautuvuuden tukemiseen ja tarkastelimme työkokemukseemme perustuen niiden hyödyntämismahdollisuuksia erityisesti Moodle-pohjaisessa verkko-oppimisympäristössä.

Teoriapohjan rakentamiseksi teimme kirjallisuushaun Finna-hakupalvelussa. Hakulausekkeessa yhdistimme e‑opintoja, itseohjautuvuutta ja korkea-asteen koulutusta kuvaavia synonyymejä seuraavasti:

(Abstrakti:“e-learning tools” OR “e-learning methods” OR “e-learning technologies” OR “e-learning solutions” OR “e-learning pedagog*” OR “digital strategies” OR “digital tools” OR “digital methods” OR “digital technologies” OR “digital solutions” OR “digital pedagog*” OR “online pedagogy” OR “e-pedagogy” OR e-learning OR e-education OR “web-based training” OR “web-based education” OR “web-based teaching” OR “web-based learning” OR “web-based course” OR “online training” OR “online education” OR “online teaching” OR “online learning” OR “online course” OR “distance training” OR “distance education” OR “distance teaching” OR “distance learning” OR “distance course” OR “remote training” OR “remote education” OR “remote teaching” OR “remote learning” OR “remote course” AND Abstrakti:self-determination OR relatedness OR autonomy OR competence AND Abstrakti:“higher education” OR “tertiary education” OR “post-secondary education” OR “academic education” OR third-level education” OR universit*)

Kirjallisuushaku rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin ja julkaisuvuosiin 2017–2022, jolloin hakutuloksia saatiin 308. Otsikoiden ja tiivistelmien perusteella valittiin 38 artikkelia, joiden tiedot koottiin taulukkoon tarkempaa tarkastelua varten. Lisäksi taulukkoon sisällytettiin kaksi kansallista verkkojulkaisua, jotka tukivat aiheen kokonaisvaltaista käsittelyä. Lopulliseen kehittämistehtävään valikoitui 27 julkaisua.

Tässä artikkelissa kuvaamme aiempaa kirjallisuutta opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukemisesta e-opinnoissa. Kirjallisuuskatsauksen perustana hyödynnämme Decin ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorian kolmea ihmisen psykologista perustarvetta eli autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kirjallisuuteen perustuvia itseohjautuvuuden tukemisen keinoja kuvaaviin taulukoihin on mahdollista tutustua tämän julkaisun liitetiedostoissa. Esimerkkejä taulukoiden sisältämistä keinoista on esitelty kuviossa 1. Reflektoimme myös kokemuksia ja opiskelijapalautetta kahdesta opintojaksosta, joissa kehittämistehtävämme tuloksia hyödynnettiin käytännössä. Lopuksi pohdimme itseohjautuvuuden tukemisen merkitystä ja edellytyksiä ammattikorkeakouluissa.

E-opintojen mahdollisuudet ja haasteet

Opetuksen muutoksen myötä perinteisistä pedagogisista ja didaktisista menetelmistä ja malleista on siirrytty verkkopedagogiikan tuomiin mahdollisuuksiin, mutta myös haasteisiin. Luokkaopetuksessa ja verkko-opetuksessa on luonnollisesti yhteisiä piirteitä, kuten tehtävien haastavuustasojen eriyttäminen, opiskelijoiden edistymisen seuraaminen ja oppimisen tukeminen. Kontaktiopetuksen toimivat käytänteet eivät kuitenkaan välttämättä sellaisenaan siirrettyinä toimi verkko-opinnoissa (Stone & Springer, 2019; Theelen & van Breukelen, 2022).

Hyvin suunnitellut ja toteutetut e-opinnot tarjoavat opettamiseen ja oppimiseen useita uusia mahdollisuuksia. Teknologian avulla opetusta voidaan rikastaa ja monipuolistaa tavoilla, joita kontaktiopetuksessa ei ole mahdollista käyttää (Theelen & van Breukelen, 2022). Verkko-opinnot tarjoavat mahdollisuuden monimuotoisten menetelmien käyttöön, aikaan ja paikkaan sitomattomaan opiskeluun ja suurten opiskelijaryhmien opetukseen (Pakdaman ym., 2019). Verkossa materiaalit ovat nopeasti ja helposti saatavilla (Pakdaman ym., 2019) ja opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opiskelussa itselleen sopivassa tahdissa (El Asame ym., 2022; Greenhow & Galvin, 2020; Prince ym., 2020). Verkko-opinnoissa voidaan hyödyntää myös data-analytiikkaa, ja opiskelijoista onkin usein saatavilla enemmän tietoa kuin perinteisessä kontaktiopetuksessa (Usher ym., 2021).

Verkko-opintoihin liittyy kuitenkin erityisiä haasteita, kuten opiskelijoiden motivaation ja aktiivisen osallistumisen puute, ajanhallinnan hankaluudet, sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyys sekä opettajan puutteelliset välineet tunnistaa tukea tarvitsevat opiskelijat (Ahshan, 2021). Opiskelijoiden sitoutumiseen vaikuttavat niin opettajan ja opiskelijan ominaisuudet kuin kokemus teknologioiden käytettävyydestä (Baber, 2021). Lisäksi opiskelijoiden keskittymistä ja motivaatiota voivat haitata puutteelliset opiskelutaidot (Fang ym., 2019) sekä erilaiset verkko-opiskelun häiriötekijät, kuten sivustojen mainokset, työpöytäilmoitukset ja itseä kiinnostavien verkkosivustojen houkuttelevuus (Erarslan & Şeker, 2021).

Opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen e-opinnoissa

Decin ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Näiden perustarpeiden tyydyttyminen on avain motivaation syntymiseen ja toimintaan sitoutumiseen. Teoriassa ihminen nähdään aktiivisena toimijana, joka pyrkii asettamaan itse päämääränsä ja toimimaan niiden suunnassa. Autonomia eli omaehtoisuus perustarpeena tarkoittaa sitä, että opiskelija haluaa tehdä omia valintoja ja päätöksiä. Kyvykkyys viittaa opiskelijan kokemukseen omasta osaamisestaan sekä mahdollisuuksista saada aikaan asioita ja selviytyä haasteista. Yhteisöllisyyteen liittyy opiskelijan tarve olla yhteydessä muihin, välittää muista ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. (Deci & Ryan, 2000)

Tutkimustiedon perusteella parhaiten opiskelijoiden oppimista tukee usein verkkoympäristö, jossa yhdistyvät mahdollisuudet opiskella itsenäisesti omaan tahtiin ja tehdä itselle sopivia valintoja sekä säännöllinen ja mielekäs vuorovaikutus (Greenhow & Galvin, 2020). Itseohjautuvuusteorian mukaisten perustarpeiden tyydyttymisen on havaittu olevan yhteydessä opiskelijoiden tyytyväisyyteen, koettuun oppimiseen ja verkko-opintojaksojen tavoitteiden saavuttamiseen (Hsu ym., 2019). Esimerkiksi laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin opiskelijan autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemusten olevan yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja opinnoissa etenemiseen (Pelikan ym., 2021).

Opiskelijan autonomian tukeminen

Opiskelijan autonomialla viitataan erityisesti mahdollisuuteen tehdä valintoja ja työskennellä omalla tavalla (Theelen & van Breukelen, 2022). Opinnoissaan opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää yksilöllisiä opiskelutekniikoitaan sekä asettaa itselleen osaamistavoitteita. Autonomia linkittyy opiskelijan kykyyn ja motivaatioon ottaa vastuuta omasta opintomenestyksestään, mutta myös korkeakoulun velvollisuuteen tarjota vaihtoehtoisia suoritustapoja, oppimista edistäviä oppimisympäristöjä sekä laadukasta koulutusta. Korkeakoululla tuleekin olla mahdollisuuksia tarjota opiskelijalle valinnanvapautta opiskeltavan toteutuksen eri toteutustavoista sekä osin myös sisällöllisistä vaihtoehdoista.

E-opintoihin liittyy usein luonnollisena osana mahdollisuus valita itselle sopiva aika ja paikka opiskeluun (Pelikan ym., 2021; Vlachopoulos & Makri, 2019). Autonomian tukeminen on kuitenkin laajempi kokonaisuus. Itseohjautuva opiskelija kykenee tunnistamaan omat tavoitteensa, resurssinsa ja oppimisstrategiansa sekä arvioimaan omaa oppimistaan (Theelen & van Breukelen, 2022). Autonomian tunne saa opiskelijan työskentelemään opiskeltavan asian äärellä, sillä hän tuntee sen itselleen merkitykselliseksi (Jacobi, 2018). Autonomia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelija työskentelisi itsenäisesti ilman ohjausta (Hsu ym., 2019). E‑opiskelu edellyttää perinteisen opettajakeskeisen opetuksen sijaan entistä opiskelijakeskeisempää pedagogiikkaa ja didaktisia ratkaisuja (Theelen & van Breukelen, 2022; Vlachopoulos & Makri, 2019). Tutkimuskirjallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden autonomian tukemiseen useita erilaisia menetelmiä, joita opettaja voi soveltaa esimerkiksi Moodle-oppimisympäristössä. Keinot kohdistuvat erityisesti valinnanmahdollisuuksia sisältäviin joustaviin opiskeluympäristön rakenteisiin sekä opiskelijoiden yksilöllisyyden ja osallisuuden huomioimiseen (kuvio 1).

Opiskelijan kyvykkyyden tukeminen

Opiskelijan kokemus omasta kyvykkyydestään on yhteydessä e-opintoihin sitoutumiseen (Fang ym., 2019). Opiskelijan kyvykkyyden tukemiseksi on olennaista, että opiskelija on tietoinen opintojakson ja myös yksittäisten osioiden osaamistavoitteista (Ahshan, 2021). Autonomian tukeminen on yhteydessä kyvykkyyden kokemukseen, sillä opinnoissa menestymistä tukee se, että tarjolla on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista opiskelija voi valita itselleen kiinnostavimmat ja soveltuvimmat. Tämä edellyttää opettajan riittäviä resursseja, sisällöllistä asiantuntijuutta, pedagogista ja didaktista osaamista sekä kykyä tunnistaa eri tavoin oppivia oppijoita. Esimerkiksi perinteinen didaktinen ajatus eriyttämisestä voidaan toteuttaa myös e-opinnoissa siten, että ryhmiin valitaan tai valikoituu erilaisia oppijoita, jolloin opitaan huomioimaan ja arvostamaan erilaisia ratkaisuja ja toimintatapoja.

Kyvykkyyden kokemuksen kannalta on tärkeää, että opiskelijoilla on saatavilla tarvittava tuki oppimisalustojen ja muiden teknologioiden käyttöön (Stone & Springer, 2019). Opiskelijan kyvykkyyden kokemusta vahvistavat havainnot omasta etenemisestä ja palkinnot välitavoitteiden saavuttamisesta (Bovermann ym., 2018). Myös arvioinnilla on merkittävä vaikutus opiskelijan kokemukseen osaamisestaan ja kehittymistarpeistaan (El Asame ym., 2022). Opettajan keinot opiskelijoiden kyvykkyyden tukemiseen kohdistuvat opintojen saavutettavuuteen, opiskelijoiden etenemisen tukemiseen ja aktivoimiseen, voimavaraistavaan arviointiin, tarpeenmukaisen tuen tarjoamiseen ja eritasoisten opiskelijoiden huomioimiseen (kuvio 1). Hyvään opettajuuteen sisältyvä kannustava ohjaus ja palaute sekä mentorin rooli on siten tarpeen myös verkkototeutuksissa.

Opiskelijan yhteisöllisyyden tukeminen

Yksilön oppimista edistää toimiva sosiaalinen verkosto, jota on tärkeää hyödyntää myös e-opinnoissa. Opiskelijoiden identifioituminen vertaisryhmään ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus (Ahshan, 2021; Fang ym., 2019) lisäävät itseohjautuvuusteorian mukaisten perustarpeiden tyydyttymistä. Myös opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen tukeminen vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyden tunnetta, opintoihin sitoutumista ja oppimista (Ahshan, 2021; Fang ym., 2019; Usher ym., 2021).

Kokemus opiskelemisesta yksinään ilman vuorovaikutusta on yksi merkittävimmistä syistä verkko-opintojen keskeyttämiseen (Fang ym., 2019; Greenhow & Galvin, 2020; Stone & Springer, 2019). Myös täysin verkossa tapahtuvassa opiskelussa onkin tärkeää tukea yhteisöllisyyden kokemusta esimerkiksi vuorovaikutteisuuden, itsereflektion sekä opettaja- ja vertaispalautteen keinoin. Vuorovaikutuksen tukeminen on helpompaa synkronoitua opiskelua sisältävissä e-opinnoissa, joten yhteisöllisyyden mahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota asynkronoiduilla verkkokursseilla (Ahshan, 2021; Theelen & van Breukelen, 2022; Vlachopoulos & Makri, 2019).

Onnistuneimmillaan e-toteutuksen sisällöt eivät kohdistu pelkästään osaamistavoitteiden saavuttamiseen vaan myös yhteisöllisyyden vahvistamiseen (Stone & Springer, 2019). Yhteisöllisyyttä tukevissa toteutuksissa olennaista on palvelujen käytettävyys, opettajan tavoitettavuus, opiskelijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen, välitön palaute ja synkronisuus (Hehir ym., 2021). Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen e-opinnoissa on löydettävissä lukuisia teknologioita ja menetelmiä (Vlachopoulos & Makri, 2019). Sähköisiin oppimisympäristöihin voidaan rakentaa sisältöjä, jotka tukevat opettajan tavoitettavuutta sekä opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhdessä työskentelyä. (Kuvio 1)

Kokemuksia itseohjautuvuutta tukevien keinojen käytöstä

Hyödynsimme kirjallisuudesta löytämiämme opiskelijoiden kyvykkyyden, autonomian ja yhteisöllisyyden tukemisen keinoja syksyllä 2022 HAMKin eräillä ammattialan englannin kielen opintojaksoilla, sekä päiväopinnoissa että monimuotokoulutuksessa (taulukko 1). Opiskelijoita oli yhteensä noin 100. Opiskelijoilla oli käytössään Moodle-alustat, joihin materiaalit ja tehtävät oli ryhmitelty. Autonomian tukemiseksi osa aineistoista ja tehtävistä oli merkitty vapaaehtoisiksi. Oman ajankäytön hallintaa tuki aineiston saatavuus koko opintojakson ajalle, sisällön jaksottelu viikkosteppeihin ja riittävän ajan antaminen. Kahdeksan viikon jaksoille rakennettiin toteutussuunnitelmat, jotka tukisivat opiskelijan autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä. Autonomian tukemiseksi tehtäväaktiviteeteissa huomioitiin vaihtelevuus sekä se, että osa tehtävistä oli mahdollista suorittaa itsenäisesti aikaan ja paikkaan sitomatta. Yksilötehtävien lisäksi opintojakso sisälsi yhteisöllisyyttä tukevia pari- ja ryhmätehtäviä. Ryhmätehtävissä oli autonomiaa tukevaa valinnanvapautta siten, että ryhmät saivat valita toteutustapoja ja itselleen mielekkäimpiä teemoja. Kyvykkyyden tukemiseksi suurimpaan osaan tehtävistä opiskelijoilla oli käytössään ”vastausavaimet”, joista he saivat itsenäisesti tarkistettua vastauksensa. Kyvykkyyttä tuettiin myös kielitaidon itsereflektiotehtävällä sekä joihinkin tehtäviin annetulla välittömällä palautteella. Esimerkiksi sanastotenttiin sai Moodlessa automatisoidun kirjallisen palautteen. Opettajan palautteen lisäksi opintojaksolla käytettiin opiskelijoiden välistä vertaisarviointia, joka tuki myös yhteisöllisyyttä. Lopullisesta kurssiarvioinnista vastasi kuitenkin opettaja valmiin kriteeristön avulla. Yhteisöllisyyden tukemiseksi tehtävien tekoon ja niistä keskusteluihin oli varattu aikaa yhteisillä tapaamiskerroilla. Tapaamiskerroilla opettaja ohjeisti ja alusti tulevat tehtävät, joista oli myös kirjalliset ohjeet, mikäli ei osallistunut tunneille.

Taulukko 1. Englannin kielen (Professional English, PE) opintojaksojen tehtäväkuvaukset ja opiskelijoiden autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevat elementit.

Professional English 1 (PE1) (Grading 0–5)	Professional English 2 (PE2) (Grading: passed/failed/to be supplemented)	Autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tukeminen
Weekly steps in the English Moodle marked obligatory (a small grey box and/or activity report blue bar): field-specific topics of the module/of the field (individual, pairs, teams)		Autonomia: Aika ja paikka rajatusti valittavissa itse (PE1, PE2) Yhteisöllisyys: Yhdessä tekeminen (PE1), parin/ryhmän tuki, yhdessä/toisilta oppiminen (PE2)
Small team presentations on the weekly topic, a presentation per week (teams teach other teams), individual contribution in constructing and presenting (team, instant teacher feedback)	Elevator speech including team role test: convince your team members: why am I a good team member/leader? (individual), peer assessment	Kyvykkyys: Vertaisarviointi, osaamisen osoittaminen (PE1, PE2) Yhteisöllisyys: Vertaisarviointi (PE1, PE2)
VIP – essay (not always), strategy on internationalization, cultural sensitivity (individual), teacher comments and feedback	Bulletin/pitch talk in teams: field-specific topics (teams), comments from other teams, instant teacher feedback	Autonomia: Aika ja paikka rajatusti valittavissa itse (PE1, PE2), aiheen valinta (PE2) Kyvykkyys: Opettajan antama palaute (PE1, PE2), vertaispalaute (PE2) Yhteisöllisyys: Ryhmässä oppiminen ja tekeminen (PE2)
Moodle Basic Grammar test (individual)	Food and Agriculture Organization badge related to Sustainable Development Goals of UN (individual)	Autonomia: Aika ja paikka rajatusti valittavissa itse (PE1, PE2) Kyvykkyys: Osaamisen osoittaminen, automaattinen palaute (PE1, PE2)
Moodle vocabulary tests (individual)	Two Moodle vocabulary tests (individual)	Autonomia: Aika ja paikka rajatusti valittavissa itse (PE1, PE2) Kyvykkyys: Osaamisen osoittaminen, automaattinen palaute (PE1, PE2)
DIY Moodle test English material on Sustainable Development (individual)	Debating (teams), comments from other teams	Autonomia: Aiheen valinta (PE2) Kyvykkyys: Automaattinen arviointi ja palaute (PE1), opettajan ja vertaisten palaute (PE2) Yhteisöllisyys: Esityksen tekeminen ryhmässä (PE2)
Written exam 1 (individual), monitored, teacher evaluation in “Pakki” system)	Team abstracts (teams), teacher feedback	Autonomia: Aiheen valinta (PE2) Kyvykkyys: Osaamisen osoittaminen (PE1), opettajan palaute (PE2) Yhteisöllisyys: Abstraktin tekeminen ryhmässä (PE2)
Continuous demonstration of the oral competences during the lessons/sessions, teacher evaluation		Kyvykkyys: Osaamisen osoittaminen, opettajan arviointi (PE1, PE2)
Moodle activity report (individual)		Kyvykkyys: Etenemisen seuranta ja raportointi (PE1, PE2)
Meeting terminology, documents like minutes, agenda, summons, video on the held meeting (not always, varying from course 1 and/or 2), teacher evaluation. Workshop day or posters, trade fairs depending on the project and module. Final team presentations (oral), teacher evaluation.	Self-assessment of English skills (individual reflective feedback)	Autonomia: Teemasta, työnjaosta sopiminen ja toteutuksen ajankohta (PE1) Kyvykkyys: Opettajan palaute (PE1), itsereflektio, osaamisen osoittaminen ja sen huomioiminen opettajan arvioinnissa (PE2) Yhteisöllisyys: Yhdessä tekeminen ja oppiminen (PE1)

Opintojaksoilla suullisesti tuntien aikana käydyissä keskusteluissa ja jaksojen palautteissa korostuivat päiväopiskelijoiden osalta suurempi ohjauksen tarve sekä säännölliset ohjaus- ja opetuskerrat, kun taas monimuoto-opiskelijat olivat tyytyväisiä harvempiin tapaamiskertoihin. Moodlen aineistojen runsaasta määrästä johtuen alustalle toivottiin lisää selkeyttä. Pakollisten tehtävien määrä koettiin sopivaksi, joskin aikataulutus etenkin päiväryhmissä oli haasteellinen. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että monimuoto-opiskelijoilla oli työkokemuksensa kautta paremmat valmiudet noudattaa tehtävien aikataulutuksia (viikkostepit ja pakollisiksi merkityt tehtävät vastausavaimineen, Moodlen kalenteri) sekä hyödyntää Moodlen tarjoamia ohjeistuksia ja tekniikoita tiedonsaannissa (kirjalliset ohjeet, videot, linkit, opettajan äänitteet). Tunneilla annetun suullisen palautteen perusteella opiskelijat arvostivat selkeitä ja yksiselitteisiä ohjeita, aikataulun ja työmäärän sopivuutta sekä tehtävien monipuolisuutta ja riittävyyttä. Opiskelijat pitivät tärkeänä, että määräaikoja noudatetaan, mutta toivoivat toisaalta joustavuutta tarvittaessa. Monimuoto-opiskelijat, joilla ohjauskertoja oli suhteellisen vähän, kokivat hankalaksi materiaalien runsauden ja esimerkiksi suullisten tehtävien tekemisen ilman online-sessiota. Mikäli suullisia, pienimuotoisia tiimiharjoitteita ei ehditty ohjaussessioissa harjoittelemaan, voisi johtopäätöksenä olla, että ohjeistusta itseohjautuvuuden ja tehtävien tekoon ohjauskertojen ulkopuolella myös pareittain tai pienissä tiimeissä voisi korostaa. Sen sijaan toinen monimuotoryhmä, jossa ohjauskertoja pidettiin säännöllisesti, koki tehtävät mielekkäinä, oli ehtinyt harjoittamaan niitä sekä arvioi ohjeistuksen riittäväksi.

Pohdinta

E-opinnot ovat merkittävä ja kasvava osa ammattikorkeakoulujen opetusta. Koulutusorganisaatioiden onkin tärkeää sitoutua e-opintojen laadulliseen kehittämiseen ja varmistaa opetushenkilökunnan riittävät resurssit ja osaaminen niiden onnistuneeseen toteuttamiseen. Opettajien on pitänyt varsin nopeasti omaksua useita uusia digitaalisia sovelluksia ja alustoja, jolloin huomio on voinut kiinnittyä erityisesti tekniseen osaamiseen eikä varsinaiseen digipedagogiikkaan. Onkin tärkeää, että korkeakouluissa tarjotaan opettajille erilaisia mahdollisuuksia kehittää opettajuuttaan digipedagogiikan osaajaksi.

Korkeakoulujen perimmäinen tavoite on tuottaa oman alansa osaajia (Mäki, 2020). Siksi olennaista on pohtia, millaisilla ratkaisuilla voidaan parhaiten tukea opiskelijoiden oppimista. Tarkoituksenmukaista on myös arvioida, mitkä sisällöt sopivat itsenäisesti verkossa opiskeltaviksi ja mitkä taas edellyttävät vähintäänkin etäyhteyksin tapahtuvaa kontaktiopetusta. Sekä korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot (Ursin ym., 2021) että alakohtaiset substanssiosaamiset sisältävät osa-alueita, joiden oppiminen verkko-opintoina on haastavampaa. E‑opintojen suunnittelussa on tärkeää huomioida sisältöjen tuottamisen ja teknisen toteutuksen lisäksi itseohjautuvuuden tukeminen. Se on panostus myös koulutusorganisaatiolle, sillä verkossa tapahtuvien opintojen haasteena on korkea keskeyttämisprosentti ja matala läpäisyaste (Garzón ym., 2022; Hsu ym., 2019; Stone & Springer, 2019). E‑opintojen hyvin organisoitu, itseohjautuvuutta tukeva sisältö ja rakenne lisäävät opiskelijoiden motivaatiota ja varmistavat opintojen etenemistä ja suorittamista (Hsu ym., 2019; Pelikan ym., 2021). Itseohjautuvuutta tukevat menetelmät vapauttavat parhaimmillaan myös opettajaresursseja esimerkiksi data-analytiikan ja automatisoidun viestinnän (Alasalmi & Aarreniemi-Jokipelto, 2021; Stone & Springer, 2019; Usher ym., 2021) kautta.

Verkko-oppimisympäristöjen erilaiset aktiviteetit tarjoavat monia mahdollisuuksia opiskelijoiden autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Sopivien ratkaisujen valintaan ja soveltamiseen vaikuttavat sekä opiskeltava aihe että opiskelijaryhmä. Lisäksi opiskelijaryhmät koostuvat yksilöistä, joilla on erilaiset oppimisen lähtökohdat, toiveet ja tarpeet. Opiskelija, jolla on valmiudet syväsuuntautuneeseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun (Lindblom-Ylänne ym., 2019), kykenee todennäköisesti etenemään itseohjautuvasti erilaisissa e-oppimisympäristöissä varmemmin kuin pintasuuntautunut oppija. Esimerkiksi kielen opiskeluun on HAMKissa ideoitu edistyneimmille opiskelijoille suunnattua ”Fast Track” -verkkototeutusta, jossa opiskelija voisi edetä omaa tahtiaan, automaattisin sekä videoiduin ohjeistuksin, ilman varsinaista kontaktiohjausta tai ryhmää. Alkuvaiheessa uusi toteutustapa olisi lähtökohtaisesti suunnattu niille opiskelijoille, joiden alakohtainen kielitaito on edistyneellä tasolla, jolloin myös itseohjautuvan yksilöllisen etenemisen voidaan ennakoida onnistuvan. Kielen osaamistaan opiskelija osoittaisi automaattitenttien tai sähköisten Exam-tenttien ja suullista osaamistaan videoitujen palautusten avulla. Tarkoitus on kehittää myös Moodlen valmiita automaattisia arviointimatriiseja tehtäväpalautusten arviointiin. Pohdittavaksi kuitenkin jää, miten tuetaan yhteisöllisyyttä, jos opettajan rooli on seurata opiskelijan etenemistä ja arvioida osaamista tehtävien suorittamisen jälkeen eikä opiskelijalla ole tukenaan yhtä aikaa opiskelevaa ryhmää.

Teknologia kehittyy valtavin harppauksin. Tällä hetkellä pohdimme tekoälyn, kielimallien ja parametrien kautta esimerkiksi koneen tuottamien käännöstekstien tai asiakokonaisuuksien luotettavuutta sekä käyttöä oppimisen tai arvioinnin tukena, mutta myös niiden mukanaan tuomia eettisiä sekä osaamisen verifiointiin liittyviä ongelmia. Tekoälyn, kuten muidenkin teknologioiden, perimmäinen tarkoitus on toimia apuvälineenä. Niiden soveltuvuutta opiskelumaailmaan tulee seurata kriittisesti mutta myös uteliaana, ja kokeilla niiden soveltuvuutta käytännön opetustyön ja oppimisen tukemiseksi. Muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin vastaamiseksi ja uusien tekniikoiden haltuun ottamiseksi tarvitaan jatkossakin innostunutta otetta sekä asiantuntijaverkostoa toistemme tueksi. Näin saadaan turvattua sujuvat e-opinnot eli hyvä flow niin opiskelijoiden kuin opettajien näkökulmasta.

Liitteet

Liite 1. Konkreettisia keinoja opiskelijoiden autonomian tukemiseen