Hyvin suunniteltu hybridiopetus oikeanlaisine tiloineen palvelee opiskelijoita

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) pilotoitiin syksyllä 2022 uutta hybridiopetustilaa ja joustavaa hybridiopetusta. Hybridiopetus tarkoittaa lähi- ja etäopetuksen erilaista yhdistelyä, jossa tavoitteena muodostaa yhtenäisen ryhmän ja kokemuksen riippumatta siitä, osallistuuko opiskelija etänä vai paikan päällä. Kokeiluun olivat tyytyväisiä niin opiskelijat kuin opettaja.

Opiskelijoille hybriditoteutus mahdollisti osallistumisen joko läsnä tai verkossa oman valinnan mukaan. Opiskelijoilla oli saatavilla tulevien tuntien sisällöt hyvissä ajoin, joten he pystyivät suunnittelemaan opiskelunsa tarkoituksenmukaisesti. Kiitosta saivat opetuksen joustavuuden lisäksi opetuksen laatu ja opiskelutulokset.

Opettajalta hybriditoteutus edellytti hyvää etukäteissuunnittelua ja valmistelua, oikeanlaisia teknologiaratkaisuja sekä sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka tukivat opiskelijoiden yhteistyötä sekä luokassa että verkossa. Onnistuneen hybridiopetuksen mahdollistivat myös toimivat tila- ja teknologiaratkaisut.

Tietojenkäsittelyn päiväopiskelijat yhtenä pilottiryhmänä

Yhtenä pilottitoteutuksena oli Sosiaalisen ja digitaalisen median analytiikka -kurssi tietojenkäsittelyn toisen vuoden päiväopiskelijoille. Pilotti toteutettiin osana Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat (HOTT) -hanketta, ja sen tarkoituksena oli:

• selvittää, mitä hybridiopetuksen suunnitteluvaiheessa tulee huomioida
• testata hybridiopetukseen rakennettua tilaa ja sen teknologiaratkaisuja
• tutkia, miten saadaan rakennettua vuorovaikutus fyysisesti läsnä olevien ja verkon kautta osallistuvien opiskelijoiden välille.

Kurssille oli etäosallistujaksi ilmoittautunut 21 opiskelijaa ja luokassa osallistui vaihtelevasti 10–12 opiskelijaa. Opettaja oli läsnä hybriditilassa. Vaikka jako läsnä- ja etäosallistumisen kesken tehtiin alussa, myös luokkatilaan ilmoittautuneilla opiskelijoille oli mahdollisuus siirtyä halutessaan verkkoon. Kun opiskelija voi oman tilanteensa ja tarpeensa mukaan valita osallistuuko hän luennolle etänä tai paikan päällä, on kyse joustavasta hybriditoteutuksesta eli HyFlexistä.

Opetus oli pääsääntöisesti luentomaista, mutta se sisälsi myös tunnilla tehtyjä aktivointitehtäviä sekä työpajoja. Työpajoissa opiskelijoilla oli mahdollisuus edistää tehtäviä opettajan avustuksella. Monet työpajoista pidettiin tehokkuuden vuoksi kokonaan verkossa. Kaikki kurssin liittyvät tehtävät tehtiin tiimeissä. Suurin osa tiimeistä toimi täysin etänä, osa läsnä paikan päällä ja osa oli hybriditiimejä (sekä läsnä että etänä).

Pilotin aikana käytössä oli hybriditila, jossa on muun muassa kattomikrofoni ja kaiuttimet, laajasti kääntyvä ja zoomautuva laadukas kamera, iso videoseinä sekä piirtonäyttö. Hybriditilan kapasiteetti on 25 henkilöä.

Opiskelijoiden kokemukset hybriditoteutuksesta selvitettiin kurssin lopussa kyselyn ja tiimihaastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi 15 opiskelijaa ja tiimihaastatteluihin osallistui 33 opiskelijaa.

Sekä läsnä- että etäopiskelijat olivat tyytyväisiä toteutukseen

Varsinkin etänä osallistuneiden opiskelijoiden selkeä viesti oli tyytyväisyys tämän tyyppiseen toteutukseen. Myös luokassa osallistuneet opiskelijat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen olla paikan päällä.

Kyselytulosten ja tiimihaastatteluiden perusteella kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että etäosallistujat otettiin hyvin huomioon opetuksen aikana. Selkeä enemmistö opiskelijoista oli sitä mieltä, että verkossa ja fyysisesti paikalla olevien mahdollisuudet osallistua työskentelyyn olivat yhdenvertaiset ja että yhteiset aktivoivat työskentelysessiot toimivat.

Selkeä enemmistö myös koki, että opetuksessa käytetty hybriditila mahdollisti onnistuneen opiskelukokemuksen. Hyvän videoyhteyden ansiosta opetusta voi seurata sujuvasti myös etänä: opiskelijoiden mielestä oli hyvä nähdä opettaja kameran välityksellä, vaikka ei ollut paikalla kampuksella. Myös mahdollisuus zoomata kamera valkotaululle koetiin hyödyllisenä.

Hieman yli puolet oli sitä mieltä, että työskentely hybriditiimeissä oli sujuvaa. Tiimien hybridityöskentelyä edistivät myös muut digitaaliset palvelut.

Valmisteluvaihe on prosessin tärkein vaihe

HAMKissa opetus toteutetaan moduulirakenteisesti (15 opintopistettä), ja pilottikurssin lisäksi samassa moduulissa oli kaksi muutakin kurssia, kaikki viiden op:n laajuisia. Pilotti aloitettiinkin opettajien kesken sovittamalla ryhmän lukujärjestykset mahdollisimman joustaviksi niin, että verkon kautta osallistuneet pystyivät jatkamaan toiselle kurssille mahdollisimman sujuvasti.

Myös opiskelijaryhmälle piti tehdä selväksi, että verkon kautta osallistuminen oli mahdollista vain tällä kurssilla. Ennen kurssin alkamista ryhmälle lähetettiin viesti hybridiopetuksen pilotoinnista sekä mahdollisuudesta osallistua opetukseen etänä. Opiskelijoille lähetetyssä viestissä:

• esiteltiin lyhyesti hybriditoteutuksen tarkoitus
• ilmoitettiin opiskelijamäärät (lähi- ja etä-) ja miten ilmoittautua mukaan
• kerrottiin hybriditilan teknologiaratkaisuista
• muistutettiin, että myös etänä opiskelija on tunneilla aktiivinen: osallistuu, on äänessä ja käyttää kameraa, kun se on tarkoituksenmukaista.

Myös luokkatilan ja laitteiden testaus sekä tarvittavat säädöt olivat tärkeä osa valmisteluprosessia.

Onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, toimivaa teknologiaa ja selkeää viestintää

Pilottikokemuksen perusteella voidaan sanoa, että hyvällä suunnittelulla ja toimivilla teknologiaratkaisuilla hybridiopetus on sujuvaa eikä aiheuta ylimääräistä työtä. Viestintä on tärkeässä roolissa onnistumisen kannalta: hybriditoteutuksessa opettajan on pidettävä hyvää huolta siitä, että opiskelijat tietävät, miten toteutus etenee. Myös mahdollisista muutoksista pitää tiedottaa hyvissä ajoin, jotta opiskelijat osaavat varautua.

Käytössä olevien teknologiaratkaisujen sekä laite- että ohjelmistopuolella on oltava luotettavia ja helppokäyttöisiä. Pilotissa todettiin käytännössä, että hybriditilan mikrofonit olivat tehokkaat, ja luokassa olevien ääni kuului hyvin myös etäosallistujille. Huonona puolena oli se, että välillä mikrofonit nappasivat myös opiskelijoiden puheita, jotka eivät varsinaisesti liittyneet opiskeluun.

Hybriditilan opiskelijat myös kokivat, että etäosallistujat voivat vapaammin valita käyttivätkö he kameraa tai mikrofonia toisin kuin paikalla olevat opiskelijat, jotka näkyivät ja kuuluivat koko ajan. Jälkikäteen voi todeta, että kameran käytön tärkeyteen pitää mahdollisissa uusissa toteutuksissa kiinnittää enemmän huomiota koko prosessin ajan, jotta osallistujille syntyy tasavertainen osallistumisen kokemus.

Pilotin jälkeen jatkokehityksenä voitaisiin harkita ylimääräistä videoseinää, joka näyttäisi vain verkon kautta osallistujat. Tämä voisi kehittää yhteisöllisyyttä edelleen ja tuoda läsnä- ja etäryhmät vahvemmin kontaktiin toisensa kanssa.

---

Lisätietoja

HOTT-hankkeen tarkoituksena on hybridiopetuksen toteutusmallien, tarvittavan digipedagogisen osaamisen sekä ohjeiden kehittäminen. Lisätietoja löydät Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen sivuilta.