Etäopetus ja opettajan ääniongelmat

Monessa ammatissa puheääni on hyvin keskeinen, ellei keskeisin, työväline. Mitä vaativampaa äänenkäyttö työssä on, sitä todennäköisemmin erilaiset äänihäiriöiden riskitekijät voivat aiheuttaa oireita. Sala (2004) luokittelee äänenkäyttäjät äänenkäytön vaativuuden mukaisesti neljään ryhmään:

• valioäänenkäyttäjiin, joita ovat esimerkiksi laulajat
• ammattiäänenkäyttäjiin, kuten opettajiin
• paljon puhuviin, joita ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, sekä
• melussa puhuviin, kuten teollisuuden työnjohtajiin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajien kokemia ääniongelmia erityisesti etäopetukseen siirtymisen näkökulmasta.

Äänihäiriöillä viitataan äänielimistön toimintakyvyn heikkenemiseen, jonka vuoksi äänessä voidaan havaita laadullisia häiriöpiirteitä. Haasteena saattaa olla myös äänen kestämättömyys kuormittavissa tilanteissa. Äänielimistön toimintakyky voi heikentyä kurkunpään sairauden, somaattisen tai neurologisen sairauden vuoksi, ja häiriön syy voi olla myös toiminnallinen tai psykologinen. (Kleemola & Sala, 2013)

Eniten tutkittu ja yksiselitteisin äänihäiriön aiheuttaja on suuri äänirasitus eli opettajan työlle tyypillinen runsaan ja voimakkaan puheen käyttö. Se voi aiheuttaa äänihuulen limakalvoon muutoksia, ja toisaalta pienetkin limakalvomuutokset aiheuttavat oireita, kun voimistetun äänen tarve on suuri. Suuri äänirasitus voi aiheuttaa mahdollisia muutoksia myös muilla kudostasoilla. Äänihuulikyhmyt syntyvät tyypillisesti pääasiassa suuresta äänirasituksesta. (Sala, 2004)

Keskeiset opettajan ääntä rasittavat riskitekijät eli mainitut suuri äänenkäytön määrä ja tarve käyttää voimakasta ääntä johtuvat esimerkiksi taustamelusta, suurista tiloista tai huonosta akustiikasta. Opettajat arvioivat haitalliseksi työympäristötekijäksi myös puutteellisen ilmanlaadun. Tyypillistä opettajille on, että työpäivän aikana esiintyy äänenväsymistuntemuksia (Ilomäki, 2008).

Koronaviruspandemia on pakottanut monet ammattiäänenkäyttäjät etätyöhön. Pandemiatilanteen jatkuessa on tehty etätyöhön liittyvää tutkimusta myös äänen terveydestä. Sigueiran ym. (2020) tutkimuksessa tarkasteltiin pandemian vuoksi etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä ja havaittiin, että kotitoimistoon siirtyneillä oli suurempi äänihäiriöiden riski kuin niillä, jotka jatkoivat työskentelyä työpaikalla. Myös Kennyn (2020) mukaan kotoa työskentelevillä esiintyi enemmän äänioireita, ja ne yhdistyivät muutoksiin viestintämuodossa ja ympäristössä.

Opettajilla etäopetus on Patjasin ym. (2021) mukaan vaikuttanut positiivisesti ääneen toimivamman akustiikan ja parempien sisäilmaolosuhteiden vuoksi. Etäopetuksen aikana 44 prosentilla tutkituista opettajilla oli äänioireita, kun tavanomaisessa luokkaopetuksessa 71 prosenttia opettajista raportoi ääniongelmista. Nemrin ym. (2021) mukaan suurin osa opettajista havaitsi äänenkäytön haasteiden vähentyneen etäopetuksen aikana, mutta toisaalta osa heistä koki ääniongelmien lisääntyneen. Santanan ym. (2021) tutkimuksen perusteella opetusmenetelmällä ei puolestaan ollut merkitystä koettuihin ääniongelmiin, kuten äänen väsymiseen; sekä luokassa että etäopetuksessa ilmeni samankaltaisia äänenkäytön haasteita. Verkko-opetukseen siirtymiseen liittyvä stressitilanne aiheutti äänioireiden lisääntymistä, mikä vahvistaa käsitystä psykologisen stressin negatiivisista vaikutuksista äänen terveyteen (Besser ym., 2020).

Puhetyöläisten äänen suojelun pitäisi olla luonnollinen osa työsuojelua. Yleistyneen etätyön suhdetta äänenkäytön ongelmiin ja äänihäiriöiden syntyyn tulisi tutkia lisää eri näkökulmista. Ilomäen (2008) mukaan pitkäkestoisessa ammattiäänenkäyttäjän työssä tervekin äänentuottamismekanismi väsyy, ja äänen kuormituksesta palautumisen keinojen hallinta on erittäin tärkeää. Äänensuojelussa keskeistä on pyrkiä parantamaan äänentuoton olosuhteita, kuten eliminoimaan taustamelua tai parantamaan akustiikkaa, ja myös ääntä suojelevien äänenkäyttötapojen tiedostaminen on keskeistä (Laukkanen & Leino, 1999).