Ammatilliset opettajat laativat tulevaisuusnäkymiä ammatillisen koulutuksen tarjontaan

Tulevaisuustyöllä tarkoitetaan tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, joka voi pitää sisällään muun muassa ennakointia tai kehittämistyötä. Ennakoinnilla tähdätään esimerkiksi vaihtoehtoisten tulevaisuuksien eli skenaarioiden hahmottamiseen. (Vataja & Parkkonen, 2019) Skenaariolla tarkoitetaan vaiheittaista kuvausta, joka sitoo nykyhetken tulevaisuuden näkymään. Skenaario on kuin loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Skenaarioita laaditaan yleensä useita, jotta osataan varautua vaihtoehtoisesti toteutuviin tulevaisuuden tapahtumasarjoihin. Tapahtumasarjojen mahdollinen toteutuma voi olla joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava. (Mannermaa, 1999)

Ammatillisten opettajien TRIPEDA II -täydennyskoulutuksessa (Ruhalahti ym., 2024) pyrittiin löytämään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia työpajassa, jonka pääkysymykseksi asetettiin: ”Millaisia koulutuksia ja oppimisen mahdollisuuksia voimme tarjota tulevaisuudessa ammatillisessa koulutuksessa?”. Tulevaisuustyöpajassa kirjattiin ensin aiheeseen liittyviä heikkoja signaaleja kritiikittömästi. Heikot signaalit ovat varhaisia merkkejä pienistä muutoksista tällä hetkellä, mutta jotka voivat saada tulevaisuudessa suuria tapahtumia aikaan. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät parhaat signaalit ja lähtivät kehittämään niistä tulevaisuuden ilmiöitä pohtien ilmiöiden vaikutusta toimintaympäristössään. Äänestyksen jälkeen siirryttiin työstämään kustakin ilmiöstä skenaariota. Prosessissa hyödynnettiin digitaalista ja yhteisölliseen työskentelyyn luotua Orchidea-sovellusta, jossa oli mahdollisuus käyttää myös tekoälyavustajaa prosessin kussakin vaiheessa (Orchidea, 2025).

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden skenaarioita

Tulevaisuustyöpajassa ammatilliset opettajat laativat neljä skenaariota:

• moniammatillinen koulutus
• erityisopetuksen tarve tulevaisuudessa
• ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen
• satelliittioppiminen.

Osassa skenaarioiden luomisessa hyödynnettiin Orchidean tekoälyä. Tämä on merkitty kyseisten skenaariokuvausten perään. Skenaariot kuvaavat aihepiirejä tulevaisuuden koulutuksen mahdollisuuksiin liittyen seuraavasti:

Moniammatillinen koulutus: Tutustutaan eri ammattialojen opettajiin ja luodaan keskusteluyhteys. Pohditaan ja selvitetään yhdessä seikkoja, joissa on yhteyttä ja rajapintaa toiseen ammattialaan. Tämän jälkeen pohditaan, mikä taho tai kuka olisi sopiva ratkaisemaan käsillä olevia haasteita. Eri alojen opettajat työskentelevät yhdessä suunnitellakseen ja toteuttaakseen moniammatillisia kursseja moniammatillisille opiskelijaryhmille. Moniammatillinen koulutus laajentaa ammattiosaamista, lisää tehokkuutta, mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita ja kehittää palvelun laatua. Skenaario voi epäonnistua, jos opettajien välille ei löydy keskusteluyhteyttä tai resursseja ei ole saatavilla.

Erityisopetuksen tarve tulevaisuudessa: Opetus tulee jakautumaan niin, että erityisopetusta ja tukea tarvitsevat opiskelevat enemmän opettajan tuella ja opetuksessa. Itsenäiseen opiskeluun kykenevät oppijat opiskelevat itsenäisesti virtuaaliympäristöissä. Teknologia tarjoaa vastauksia moniin erityisopetuksen kysymyksiin, oppimateriaalia voi personoida helpommin. Myös opettaja saa tekoälyyn tukeutuen enemmän tietoa opiskelijan etenemisestä ja haasteista ja tekee päätöksiä laajemman tiedon perusteella. Tapahtumasarjana tulevaisuuden opettajalle ehdotetaan:

• Huomioi erilaiset oppijat, ominaisuudet ja aistit vahvuusperusteisesti.
• Hyödynnä olemassa olevaa oppimateriaalia.
• Kouluttaudu erityistarpeista.
• Kouluttaudu avustavan teknologian ja tekoälyn eri mahdollisuuksista sekä hyödynnä näitä opetuksessa.
• Huomioi työpaikkaohjaajan tukeminen.
• Tekoälypohjainen analyysi opiskelijan vahvuuksista, tuentarpeista, avustavan teknologian hyödyllisyydestä.

Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen: Skenaario sijoittuu vuosien 2025 ja 2035 väliin. Vuosi 2027: Opiskelija opiskelee virtuaalisessa oppimisympäristössä. Opettaja pitää luennon videoyhteyden kautta. Opiskelija voi esittää kysymyksiä chatin kautta ja osallistua keskusteluun muiden opiskelijoiden kanssa, jotka ovat eri paikoissa fyysisesti. Vuosi 2029: Opiskelija siirtyy virtuaaliseen laboratoriotyöpajaan. Tekoälyavustaja ohjaa häntä vaihe vaiheelta ja antaa palautetta suorituksesta. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa sen, että opiskelija voi kokeilla erilaisia skenaarioita ja nähdä välittömästi kokeiden tulokset ilman fyysisiä rajoitteita. Vuosi 2032: Opiskelija osallistuu ryhmäprojektiin, joka koostuu opiskelijoista eri maista, ja he käyttävät yhteistä virtuaalista työtilaa ideointiin ja suunnitteluun. Tekoäly auttaa heitä löytämään relevanttia tutkimustietoa ja analysoimaan dataa. Vuosi 2034: Opiskelija käyttää hetken päivästään itsenäiseen opiskeluun. Hän valitsee tekoälypohjaisen oppimissovelluksen, joka mukautuu hänen oppimistarpeisiinsa ja tarjoaa personoituja harjoituksia ja haasteita. Sovellus seuraa opiskelijan edistymistä ja mukauttaa sisältöä sen mukaan, missä hän tarvitsee eniten harjoitusta. Tässä skenaariossa 10 vuoden aikana oppiminen on jo kehittynyt huomattavasti joustavammaksi ja henkilökohtaisemmaksi, vaikka olemme vielä matkalla kohti täysin ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista. (Vastauksen muotoilussa hyödynnettiin tekoälyä.)

Satelliittioppiminen: Satelliittioppiminen on integroitu osaksi kansallisia koulutusjärjestelmiä ympäri maailmaa. Hallitukset ja koulutusorganisaatiot tekevät yhteistyötä satelliittiyritysten kanssa tarjotakseen kattavaa ja laadukasta koulutusta kaikille kansalaisille. Opiskelijat voivat osallistua kursseille ja saada tutkintoja täysin etänä. Vuonna 2035 Teknologian kehitys mahdollistaa entistä immersiivisemmän oppimiskokemuksen. Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden kokea historiallisia tapahtumia, tutkia biologisia prosesseja tai harjoitella teknisiä taitoja realistisissa simulaatioissa. Oppiminen on entistä vuorovaikutteisempaa. Vuonna 2038 Satelliittioppiminen laajenee kattamaan myös elinikäisen oppimisen tarpeet. Vuonna 2040 Satelliittioppiminen on saavuttanut täyden potentiaalinsa, ja se on olennainen osa globaalia koulutusjärjestelmää. Opiskelijat ympäri maailmaa voivat osallistua kursseille ja projekteihin yhdessä, luoden monikulttuurisia oppimisympäristöjä ja edistäen kansainvälistä yhteistyötä. Koulutus on entistä henkilökohtaisempaa, ja tekoälypohjaiset oppimisanalytiikkatyökalut tarjoavat räätälöityä tukea ja palautetta jokaiselle oppilaalle. Satelliittioppiminen on myös edistänyt kestävää kehitystä, sillä se vähentää tarvetta fyysisille koulurakennuksille ja matkustamiselle. Tämä vähentää hiilijalanjälkeä ja tukee ympäristöystävällisiä koulutusratkaisuja.  (Vastauksen muotoilussa hyödynnettiin tekoälyä.)

Yhteenveto

Työpajassa luotuja skenaarioita voi tulkita positiivisiksi tai negatiivisiksi tapahtumien kuluiksi, koska niihin on liitetty sekä positiivisia että negatiivisia oletuksia. Negatiiviseksi taipuvan skenaarion voi muuttaa positiiviseksi skenaarioksi, kunhan tapahtumien kulkua pohditaan siitä näkökulmasta, että positiivinen skenaario halutaan saavuttaa huolimatta matkan varrella esiintyvistä negatiivisista tapahtumien kulkuun liittyvistä oletuksista.

Skenaario moniammatillisesta koulutuksesta tuo esille modernia, opiskelijaa tukevaa opetus- ja ohjaustyötä, jota tehdään opettajien moniammatillisessa tiimissä. Samassa skenaariossa luodaan uhkakuva tämän toiminnan epäonnistumisesta, jolloin skenaarion noudattamisen mahdollisuus jää osittain epäselväksi. Skenaario erityisopetuksen kehittämisestä pohjautuu teknologian hyödyntämiseen tuentarpeiden löytämisessä ja tätä kautta antaa opettajalle mahdollisuuden tukea niitä, jotka tarvitsevat tukea. Samaan aikaan teknologia avustaa niitä, jotka suoriutuvat itsenäisemmin opiskelusta. Skenaariossa on positiivinen olettamus siitä, että teknologia saadaan hyödynnettyä kehitystyöhön, mutta tarkkoja askeleita sen kehittämiseksi ei vielä ole kuvattu. Sama tilanne on skenaariossa, joka kuvaa ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista. Jossakin on jo käytössä tässä skenaariossa kuvattu tulevaisuuteen sijoittuva prosessi, jossa pidetään verkkoluentoja ja työskennellään kansainvälisissä tiimeissä. Skenaariossa uutuusarvo on tekoälyn hyödyntäminen virtuaalilaboratoriotyöskentelyn ohjaamisessa ja mukautetuissa oppimissovelluksissa, joiden kehitystyötä ei skenaariossa kuitenkaan kuvata.

Satelliittioppimisen skenaario on hyvin samankaltainen ensimmäisten vuosien suhteen, kuin ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen -skenaario. Satelliittioppimisen skenaario kehittyy kuitenkin sekä ajallisesti että sisällöllisesti eteenpäin ja kuvailee lopputulosta tarkemmin, joka on globaali koulutusjärjestelmä. Aikaperspektiivi tässä skenaariossa on pitkä, vuoteen 2040, jolloin globaali koulutusjärjestelmä ja personoitu oppiminen saavutettaisiin. Skenaarion tulevaisuuden hyödyt jäävät tämän päivän tasolle tarjoten elinikäistä oppimista ja hiilijalanjäljen vähentämistä etäoppimisella.

Tässä luvussa esitetyt analyysi ja yhteenveto tuotetuista skenaarioista muokattiin yhdeksi kuvioksi tekoälysovellus Napkin.ai:n avulla. Tekoäly veti yhteen tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen skenaarioiden hyödyt ja haitat (kuva 1).

Ammatilliset opettajat loivat edellä kuvattuihin neljään eri aihepiiriin tapahtumaketjuja, mutta kysymykseksi jäi, mitä kussakin tapahtumien kuvailussa yksityiskohtaisemmin tapahtuu eri vaiheissa. Näiden kuvailujen pohjalta voidaan lähteä laatimaan tarkemmin todennäköinen, tavoiteltava ja uhkaava tulevaisuudentila. On hyvä tarkastella erikseen eri skenaarioissa näitä tulevaisuudentiloja, mikä on todennäköistä, tavoiteltavaa ja uhkaavaa, jotta saadaan luotua uskottava tapahtumaketju, jota voidaan todellisuudessa noudattaa. Yhden illan työpajassa ei päästy kovin pitkälle skenaarioiden työstämisessä, joka vaatii taitavaltakin tulevaisuusvisionääriltä enemmän aikaa. Näistä alustavista skenaarioista on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin, jotta voimme kehittää tulevaisuustyötä ammatillisen koulutuksen tarjontaan liittyen.