Koulutushankkeista uutta energiaosaamista

Ilmastonmuutos ja sitä hillitsevät toimet, energiajärjestelmien puhdas siirtymä ja energiakriisi muuttavat energia-alan toimintaympäristöä ja osaamistarpeita kiihtyvällä tahdilla, mikä vaikuttaa laajasti useisiin toimialoihin. Suomalainen työelämä kaipaa osaajia, joilla on ajanmukaiset tiedot ja myös käytännöllisiä keinoja vaikuttaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseen omalla työskentelysektorillaan.

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) on viime vuosina toteutettu kaksi jatkuvan oppimisen koulutushanketta, joissa opiskelijat päivittivät ja vahvistivat energiaosaamistaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Resurssiviisas osaaja -hankkeessa opiskelijat suorittivat 22 opintopisteen YAMK-tason opintokokonaisuuden, johon oli mahdollista sisällyttää 15 opintopisteen laajuiset rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyvät opinnot. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen Jotpan rahoittamassa Rakennusautomaatiolla energiatehokkuutta -hankkeessa opiskelijalla oli mahdollisuus suorittaa 15 opintopisteen laajuinen AMK-tason opintokokonaisuus, joka sisälsi kiinteistöalan energiaosaamiseen liittyviä opintoja. Hankkeissa toteutettuihin koulutuksiin osallistui yhteensä noin 80 opiskelijaa vuosina 2022–2024.

Muuttuva toimintaympäristö haastaa asiantuntemuksen

Resurssien ja energiankulutuksen optimointi ovat keskeisiä tekijöitä kestävän kehityksen ja puhtaan siirtymän edistämisessä sekä teollisuudessa että kiinteistö- ja rakennusalalla. Globaalisti ja myös Suomen tasolla rakennettu ympäristö kuluttaa kokonaisenergian tarpeesta yli kolmanneksen (Motiva, 2024). Tämän takia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yksi keskeisin vaikuttamistapa liittyy rakennetun ympäristön energiatehokkuustoimiin. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali ja fossiilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022).

Kansalliselta ja EU-tasolta tulee jatkuvasti päivityksiä energiatehokkuuteen liittyvistä säädöksistä, uusia konsepteja sekä ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja energiamurroksesta. Useita toimialoja ohjeistetaan edistämään kestävää kehitystä ja samalla syntyy kiertotalouden liiketoiminnan mahdollisuuksia, joita tulisi osata hyödyntää. Myös erilaiset energiatehokkuuden tarkasteluun käytettävät simulaatio-ohjelmat lisääntyvät ja vaativat omanlaisensa perehdytyksen.

Hankerahoitus mahdollisti Hämeen ammattikorkeakoulussa maksuttoman täydennyskoulutuksen järjestämisen työssä oleville tekniikan alojen asiantuntijoille. Koulutuksiin osallistuneilla asiantuntijoilla oli mahdollisuus perehtyä muun muassa kestävän kehityksen toteuttamiseen sekä syventää osaamistaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta erilaisten automaatio- ja ohjausjärjestelmien avulla.

Resurssiviisas osaaja -hankkeen tavoitteena oli uudistaa teollisuuden liiketoimintamalleja ja kasvattaa tuottavuutta samalla, kun etsittiin innovatiivisia ratkaisuja ilmastomuutoksen haasteisiin. Näihin täydennyskoulutuksena toteutettuihin YAMK-tason opintoihin oli mahdollista hakeutua myös ilman korkeakoulututkintoa, sillä opiskelijavalinnassa voitiin huomioida myös hakijan soveltuva työkokemus koulutusalalta. Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina, mikä mahdollisti opiskelun työn ohella. Opintojen työelämälähtöisyyttä lisäsi opintoihin sisältynyt kehittämisprojekti, jonka aiheen opiskelijat valitsivat ensisijaisesti omaan työhönsä liittyen. Englanninkielisenä toteutettu opintokokonaisuus houkutteli mukaan myös kansainvälisiä osaajia.

Rakennusautomaatiolla energiatehokkuutta -hankkeen alussa toteutettiin osaamis- ja koulutustarvekartoitus kiinteistöalan toimijoille, jonka vastauksia hyödynnettiin koulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Hanketyön tuloksena muodostuneen koulutuksen tavoitteena oli syventää opiskelijan ymmärrystä nykyaikaisista rakennusautomaatiojärjestelmistä ja niihin liittyvistä suunnitteluratkaisuista sekä rakennetun ympäristön elinkaarenhallinnasta. Opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot olivat itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä suoritettavia AMK-tason opintoja. Itsenäisen opiskelun sujuvan etenemisen varmistamiseksi opintoihin sisältyi yhteinen aloitustilaisuus ja opiskelijoille tarjottiin neuvoja ja ohjausta opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan. Osa koulutuksen työelämälähtöistä toteutustapaa oli yhteistyö energia-alan toimijoiden kanssa, mikä tarkoitti koulutussisältöjen täydentämistä erityisesti opetusmateriaalein.

Vertaisoppiminen monimuotoisen ryhmän vahvuutena

Jatkuvan oppimisen koulutushankkeisiin osallistuneilla opiskelijoilla oli erilaiset lähtötiedot ja tavoitteet opiskelulle. Koska kyse oli aikuisopiskelijoista, heille oli jo kertynyt monipuolista opiskelu- ja työkokemusta. Englanninkielisiin opintoihin osallistui myös kansainvälisiä opiskelijoita, jotka edustivat useita maita ja kulttuureja.

Monimuotoiset opiskelijaryhmät loivat opetuksen sisällön suunnitteluun ja toteutukseen kiinnostavan lähtökohdan. Positiivista näissä ryhmissä oli erityisesti opiskelijoiden laaja osaamisen taso eri taustoilla. Aikuisopiskelijat myös vertaisoppivat toistensa osaamisesta ja kokemuksista. Työkokemuksensa myötä heillä oli kykyä yhdistellä uusia asioita aiemmin opittuun ja hyödyntää oppimaansa työelämässä. Hyvä esimerkki vertaisoppimisesta olivat energia-alan kestävän kehityksen teemojen ympärille muodostuneet kiinnostavat keskustelut, joihin eri kansalaisuuksia edustavat opiskelijat osallistuivat ja toivat mukaan omia näkökulmiaan.

Haasteita monimuotoisen opiskelijaryhmän opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen toi lähinnä opiskelijoiden erilaisten lähtötietojen ja tavoitteiden huomioiminen. Koulutushankkeisiin osallistuneilta opiskelijoilta edellytettiin aiempien opintojen tai työkokemuksen myötä hankittua teknistä asiantuntemusta, mutta aiempaa energia-alaan liittyvää osaamista kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ollut. Erilaisten lähtötietojen muodostama haaste ratkaistiin suunnittelemalla molempiin opintokokonaisuuksiin itsenäisesti opiskeltava, energiaosaamista vahvistava perusopintojakso. Tämä opintojakso taustoitti tulevia oppimissisältöjä muun muassa energiamarkkinoiden toiminnasta, energian tuotantotavoista sekä energiajärjestelmien ja energiahinnoittelun perusteista. Perusopintojakson suoritettuaan kaikilla opiskelijoilla oli yhtäläiset lähtötiedot energiaosaamisen syventämiseen opintojen jatkuessa.

Lisää osaamista yhdessä ja itsenäisesti opiskellen

Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntija Jenni Ukkonen osallistui molemmissa hankkeissa järjestettyihin koulutuksiin niiden mielenkiintoisen sisällön vuoksi. Jenni on energiatekniikan diplomi-insinööri ja työskennellyt koko työuransa kiinteistöjen energia-asioiden parissa. Kokopäivätyön ohella opiskelu onnistui Jenniltä sujuvasti, joskin se edellytti jonkin verran ajankäytön suunnittelua. Jenni kertoo, että Resurssiviisas osaaja -opinnoissa erityisesti lähiopetuspäivät olivat mielekkäitä ja mahdollistivat verkostoitumisen muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimistehtävien aiheet sai valita oman kiinnostuksen mukaisesti ja kokonaisuutena koulutus lisäsi ymmärrystä kestävän kehityksen moninaisuudesta. Itsenäisenä verkko-opintona toteutettu Rakennusautomaatiolla energiatehokkuutta -opintokokonaisuus tarjosi Jennille lisäoppia erityisesti säätötekniikan perusteista.

Toinen Resurssiviisas osaaja -hankkeen opiskelija Heikki Lehtiniemi on malliesimerkki jatkuvan oppimisen opiskelijasta. Sähkövoimainsinööriksi alun perin valmistunut Heikki on aloittanut uransa energia-alalla 1970-luvulla ja on vuosien varrella hankkinut mittavan määrän lisää substanssiosaamista työn ohella opiskellen. Heikki kertoo, että opiskelu on aina ollut antoisaa. Hän antaa myös kiitosta työnantajille, jotka ovat arvostaneet ja eri tavoin tukeneet kouluttautumista. Nykyisin yrittäjänä työskentelevälle kokeneelle konkarille muiden opiskelijoiden tapaaminen oli opintojen parasta antia. Lähiopetuspäivissä sai pohtia työelämässä askarruttavia energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä ja samalla käydä kiinnostavia keskusteluja nuorempien opiskelijoiden kanssa. Heikin mielestä oli ilahduttavaa huomata, että nuorempi sukupolvi haluaa pohtia ja ratkaista samoja haasteita, vaikka asiaa lähestytäänkin välillä hieman eri näkökulmista.

Osaamistason vahvistaminen ratkaisuna haasteisiin

Erityisesti nopeasti muuttuvilla aloilla oman asiantuntemuksen vaaliminen edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Työelämässä jo olevien asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen nojaa jatkossa yhä enemmän erilaisiin työn ohella opiskelun malleihin ja kestoltaan lyhyisiin koulutuksiin, joita korkeakoulut kehittävät aktiivisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2022 julkaiseman Kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian tavoitteena on, että jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana ja työelämä uudistuu osaamistason kehittymisen myötä. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ajantasaisuuden merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa maailmassa. Strategian mukaisesti esimerkiksi kestävyyshaasteet ovat keskeisiä korkeakoulutuksen ja jatkuvan oppimisen muutosvoimia yhdessä talouden globalisaation, osaajapulan ja uuden teknologian kehityksen kanssa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022)

Tulevaisuuden haasteet energia-alalla ovat meille yhteisiä ja niiden ratkaiseminen edellyttää, että kaikki teknologia-alojen asiantuntijat antavat oman työpanoksensa puhtaamman tulevaisuuden puolesta. Osallistuminen jatkuvan oppimisen koulutukseen on askel, jonka jokainen voi ottaa omalla polullaan oman osaamisen ja yhteiskunnan kehittämisen hyväksi.

---