Havaintoja ammattitaidosta ja osaamisesta ammatillisessa koulutuksessa

Ammattitaito ja ammatillinen osaaminen on viime vuosina ollut usein keskustelujen aiheena. On ollut puhetta muun muassa ammattitaidon käsitteestä ja uusien opiskelijasukupolvien kyvystä keskittyä, oppia ja omaksua tietoa. Jos osaamisen taso ei riitä, pitäisikö katse kohdistaa tutkintojen perusteisiin, osaamisen hankkimisen, osoittamisen ja arvioinnin prosesseihin vai opettajankoulutustahoihin? Onko käsityksemme osaamisesta liian suppea? Kolmen osan kirjoitussarjassa pohdimme kysymyksiä ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Tässä osassa teemme havaintoja ammattitaidon ja osaamisen käsitteistä sekä ammatillista koulutusta ohjaavista säädöksistä.

Ammatillisen osaamisen viitekehys

Osaaminen on tietoja, taitoja ja asenteita, joita syntyy oppimisen, kokemusten ja koulutuksen tuloksena. Osaaminen käsitteenä on kulttuurisidonnainen ja saa eri yhteyksissä erilaisia painotuksia. Länsimaissa viime vuosikymmenien aikana osaaminen ja sen määrittäminen on ollut vahvasti sidoksissa talouden, kilpailukyvyn ja työelämän rakenteisiin. Koulutuksen ja osaamisen roolina ollut vastata työvoiman osaamis- tai ammattitaitovaatimuksiin, ennakoida tulevaisuuden osaamisia (esim. Ennakointifoorumi, Osaaminen 2035) tai kouluttaa työvoimaa työvoimapulasta kärsiville aloille. Heikkisen (2023) mukaan osaaminen on talouselämän puhetta, ei koulutuksen kieltä.

Lähtökohdat osaamispuheelle ja osaamisen määrittelylle Euroopassa liittyvät tavoitteeseen edistää kansainvälisyyttä sekä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuutta. Liikkuvuus edellyttää tutkintojen ja osaamisten vertailtavuutta, jolloin tutkintorakenteiden ja osaamisen kuvaamisen tapojen on oltava yhteneväiset. Kansalliset tutkintojen viitekehykset (NQF) noudattavat yhteiseurooppalaista osaamisen kuvaamisen viitekehystä (EQF). Vaadittavat osaamiset on kuvattu EQF:ssä oppimisen ulottuvuuksina eli tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Tutkintoina nämä sijoittuvat kahdeksalle tasolle, joissa kuvataan, mitä kyseisellä tasolla tulee tietää, ymmärtää ja osata tehdä. (Levo-Aaltonen & Lähteenmäki, n.d.)

Ammatillisia tutkintoja ovat perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Perustutkinnot asettuvat tasolle 4, ja niissä osoitetaan ”laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella” (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Myös ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4, mutta niissä osaaminen kohdentuu työelämän tarpeiden mukaiseen tarkemmin määriteltyyn ammattitaitoon, rajatumpiin työtehtäviin ja on syvällisempää kuin perustutkinnossa. Erikoisammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 5, ja niissä osaaminen on ammattitutkintoa syvällisempää ja edellyttää monialaista osaamista ja ammatin hallintaa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Tutkintorakenne määrittää mitä ammatillisia tutkintoja on mahdollista suorittaa. Opetushallituksen (n.d.) mukaan elokuusta 2024 alkaen ”tutkintorakenteessa on voimassa olevia ammatillisia perustutkintoja 42, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 54”. Tutkintojen muodostuminen säädetään laissa – ja tarkemmin sanottuna asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkinto muodostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakolliset osat varmistavat tutkinnon keskeisen osaamisen, valinnaisilla osilla opiskelija voi syventää ja laajentaa osaamista halutun työtehtävän mukaan. Ammatillisissa perustutkinnoissa on lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, joilla edistetään elinikäisen oppimisen valmiuksia sekä varmistetaan jatko-opintokelpoisuus. Tutkinnon perusteissa voi olla osaamisaloja, jos se on työelämän tarpeiden tai tutkinnon muodostumisen kannalta olennaista (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Mitä osaaminen ja ammattitaito ovat?

Osaaminen (engl. competence) tarkoittaa toimintaan ja käyttäytymiseen liittyvien osa-alueiden ja tekijöiden omaksumista. Tavoitteena on, että oppija pystyy toistamaan suorituksia ja työtehtäviä ennalta määrätyn mallin mukaisesti. Toiminnan lopputulos on keskeistä. Tässä näkökulmassa osaaminen yhdistyy fyysiseen toimintaan ja konkreettiseen taitamiseen. Huomaamatta voi jäädä yhteys toiminnan taustalla olevaan tietoperustaan tai ammatin kokonaisuuteen. (Kukkonen & Raudasoja, 2018)

Laaja-alaisempi näkemys osaamisesta (engl. competency) sisältää konkreettisen lopputuloksen lisäksi muun muassa opiskelijan ajattelun, päätöksenteon tai ongelmanratkaisun prosessit sekä kyvyn pohtia kokemuksia ja toimintaa. Competence-käsite viittaa siis osaamiseen tuotteena, lopputulemana, produktina. Competency-käsitepainottaa osaamista prosessina, johon sisältyvät muun muassa oppimaan oppimisen taidot, kyky tulla tietoiseksi ja reflektoida toimintaa sekä kognitiivisen, tiedollisen, taitoon ja taitamiseen sekä asenteisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät näkökulmat. (Kukkonen & Raudasoja, 2018)

Osaaminen 2035 -raportissa tulevaisuuden osaamista on ennakoitu kvalifikaatioluokituksen mukaan. Sen tasoina ovat geneeriset työelämäosaamiset sekä spesifit osaamiset. Geneeriset eli yleiset osaamiset kasvattavat yksilön arvoa työmarkkinoilla. Spesifit eli ammattialakohtaiset osaamiset lisäävät henkilön osaamista tietyssä yrityksessä tai organisaatiossa. (Opetushallitus, 2019) Geneerisiä taitoja (engl. skills) ovat esimerkiksi analyyttinen, kriittinen ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisutaidot, luovuus, sosiaaliset vuorovaikutustaidot, teknologinen osaaminen ja resilienssi. Nämä ovat myös World Economic Forumin vuoden 2025 kymmenen kysytyimmän osaamisen joukossa (WEF, 2020).

Opetukseen ja koulutukseen liittyviä käsitteitä ja termejä on selvennetty opetus- ja kulttuuriministeriön opetus- ja koulutussanasto -julkaisussa OKSA (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024) sekä Sanastokeskuksen ja KARKKI kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hankkeessa. (Sanastokeskus, 2023a; eDuuni-wiki, 2023) Ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä osaaminen on määritelty ammattitaito- tai osaamisvaatimuksina tutkintojen perusteissa. Ammattitaito taas on ”ammatillisen osaamisen osa, joka yhdistyy määrättyihin työelämän tehtävä- ja taitoalueisiin”. (Sanastokeskus, 2023b) Ammattitaitovaatimukset kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja ilmaistaan konkreettisena työn tekemisenä. Tutkinnon perusteissa määritellään myös ammattitaidon osoittamistavat. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ja muussa kielenkäytössä käytetään sanaparia ”ammattitaito ja osaaminen”. Ammattitaito viittaa tällöin ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaiseen osaamiseen. Osaamisella tässä yhteydessä viitataan yleissivistävään ja muuhun työelämä- ja yhteiskuntaosaamiseen. (Sanastokeskus, 2023a)

Ammatillisen koulutuksen keskeiset säädökset

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen tarkoituksena on ”kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Lisäksi tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.” Lisäys lakiin tehtiin oppivelvollisuuden laajentumisen myötä niin, että koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä alle 18-vuotiaalle opiskelijalle on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Tutkinnon perusteet ovat Opetushallituksen määräyksiä, joita on noudatettava niin koulutusten toteutusten sisällön suunnittelussa kuin opiskelijan osaamisen arvioinnissa. Tutkinnon perusteiden voidaan katsoa olevan yhteiskunnan sen hetkinen näkemys tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta eri aloilla ja ammateissa, mutta muuttuvassa ajassa ne ovat myös kokoaikaisen uudistamistarpeen kohteena. Työelämä ja ammattialat ovat kiinteästi edustettuina perustetyöryhmissä, jolloin työelämän ääni on läsnä, kun osaamista tutkinnon perusteisiin määritellään.

Pohdintaa

Osaaminen on ammatillisen koulutuksen säädöksissä voimakkaasti sidottu työelämään, ammatteihin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Puheenvuorot osaamisen tasosta herättävät pohtimaan syitä näkemyksille ja kokemuksille. Onko eri alojen tutkinnon perusteisiin saatu kuvattua keskeinen ja alalla tarvittava osaaminen (sekä yleinen sivistyneisyys)? Onko osaamisen arvioinnin suunnitelmilla, oppilaitosten teknisillä suorituksilla ja arviointitoiminnan laadulla yhteyttä suoraan osaamisen tasoon? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI tuottaa vuosittain raportteja ammatillisen koulutuksen laadusta, näyttötoiminnasta ja osaamisen arvioinnista. Työelämätoimikunnat tekevät alakohtaisia selvityksiä siitä, miten ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin ja miten toiminta vastaa lainsäädännön vaatimuksia. Ala- ja tutkintokohtaiset erot ovat suuria.

Ristiriitaiset ja joskus toisiaan vastakkain olevat näkökulmat haastavat laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämisen. Osaamisen hankkiminen ja oppiminen vie aikaa, mutta koulutuksen järjestäjiltä vaaditaan enemmän tuottavuutta, tehokkuutta ja korkeita ja nopeita läpäisyasteita. Ohjauksen ja tuen tarpeet kasvavat, mutta koulutuksen järjestämisen resurssit pienenevät. Yksilöllisyys, opiskelijoiden henkilökohtaiset toiveet ja tavoitteet eivät välttämättä kohtaa työelämän tarpeiden ja osaamisvaatimusten kanssa. Tutkinnon perusteet ovat, muuttuessaankin, staattisia mutta työelämän muutokset osaamisvaatimuksissa nopeita.

Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden korostaminen opettajankoulutuksessa on tärkeää. Voimmekin kysyä, käsitelläänkö opettajankoulutuksissa riittävästi ammatillisen koulutuksen osaamisen hankkimisen tapoja ja mahdollisuuksia sekä osaamisen osoittamisen ja arvioinnin käytänteitä. Miten opettajankouluttajina tuemme ammatillisia opettajia suunnittelemaan yksilöllisiä opintopolkuja? Miten autamme ottamaan haltuun osaamisen arviointiin liittyviä säädöksiä ja tulemaan tietoiseksi, miten ne käytännön työtä ohjaavat? Miten varmistamme, että tulevat opettajat osaavat antaa ohjaavaa ja kehittävää palautetta? Miten tuemme ammatillisia opettajia ymmärtämään arvioinnin eri ulottuvuuksien merkityksen?

Miten varmistamme, että ammatillisiksi opettajaksi valmistuvilla on riittävä osaaminen arviointiin?

---

Kirjoitussarjan muut osat:

Osa 2: Havaintoja osaamisen hankkimisesta ammatillisessa koulutuksessa

Osa 3: Havaintoja osaamisen arvioinnista ammatillisessa koulutuksessa