Yhteistyöstä hyötyvät korkeakoulu ja sidosryhmät sekä lehtorit

Korkeakouluilla on erilaisia profiileja koulutuksen ja työelämälähtöisen tutkimuksen suhteen. Koulutustarjonta ja tutkimusyhteistyön syntyminen yritysten ja organisaatioiden kanssa vaatii yhteisten intressien kohtaamisen. Korkeakoulujen profiilien esiin tuominen vaatii markkinointia, joka on kohderyhmälle suunnattu. Kohderyhmien taustatietojen ja toimialojen merkitys korostuu, kun halutaan viestiä kohdennettua koulutustarjontaa, jatkuvan oppimisen tuotteita ja yritysyhteistyön mahdollisuuksia uutiskirjeen muodossa. Korkeakoulun strategiaan kuuluvan koulutustarjonnan ja TKI-toiminnan näkyvyys parantaa myös aluevaikuttavuutta, jos mahdolliset kumppanit ja asiakkaat osaavat sen myötä ottaa yhteyttä korkeakoulun eri toimijoihin. Yhdessä toimien voidaan paremmin vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja rakentaa siihen tarvittavia verkostoja.

Miten tietojärjestelmät liittyvät korkeakoulun sidosryhmäyhteistyön edistämiseen?

Erityisesti ammattikorkeakouluissa sidosryhmät ovat tulleet entistä tärkeämmiksi, koska TKI-toiminta on lisääntynyt ja koulutuksien moduuliprojekteissa toimitaan yrityksien ja organisaatioiden kanssa. Sen vuoksi myös asiakkuudenhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Asiakkuudenhallintaan tarvitaan tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat laaja-alaisemmin yhteistyön tekemisen eri koulutus- ja tutkimusalojen välillä. Asiakkuudenhallinta voidaan Torgglerin (2008) mukaan jakaa tietojärjestelmien näkökulmasta kolmeen eri osa-alueeseen. Osa-alueet ovat seuraavat: yhdistävät toimet, operatiiviset toimet ja analyyttiset toimet. Yhdistävät toimet sisältävät markkinointia ja muuta viestintää korkeakoulun ja asiakkaan välillä. Operatiiviset toimet ovat asiakkuuden hoitamiseen liittyvää käytännön yhteistyötä. Analyyttisten toimien avulla voidaan tarkastella, miten korkeakoulu ja asiakas saavuttavat molemmin puolisen win-win-tilanteen. Analyyttiset toimet siis tuottavat myös operatiiviselle toiminalle tarpeellista informaatiota yhteistyön laadusta ja määrästä. Operatiiviset kirjaukset ovat avainasemassa tiedon tuottamiseksi ja niitä voidaan tehdä sähköposteista, tapaamisista ja erilaisista sopimuksista.

Kaikkiin osa-alueisiin tarvitaan tietojärjestelmiä, kuten markkinointia ja viestintää varten uutiskirjetyökalu, asiakastietojen ylläpitoon Customer Relationship Management (CRM) -työkalu ja tietojen raportointiin analysointityökalu. CRM-järjestelmään tehtyjen kirjauksien avulla saadaan analysoitua tietoa koko organisaation käyttöön, jolloin asiakkuudenhallinasta saadaan hyötyä markkinointiin ja sidosryhmäyhteistyöhön. Järjestelmistä saadun tiedon pohjalta voidaan myös tehdä laatuarviointia asiakassuhteiden hoitamisesta, sidosryhmäyhteistyöstä sekä sisäisestä yhteistyöstä ja yhteiskehittämisestä (Linko, Friman & Laakso, 2021, ss. 211–232).

Miten sidosryhmät hyötyvät yhteistyöstä?

Korkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö voi alkaa opiskelijoiden, asiantuntijoiden tai alumnien kautta. Projektit ja hankkeet luovat mahdollisuuksia verkostoitumiseen korkeakoulun henkilöstön lisäksi muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa, jos kysymyksessä on laajempi kokonaisuus. Projektin tai hankkeen sisältöä on mahdollisuus muokata, kun haetaan rahoitusta. Yhteistyön aikana luodaan mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin tai muuhun verkostoitumiseen, joista hyötyvät kaikki osallistujat. Projektit ja hankkeet voivat olla alueellisia tai sisältää laajempaa yhteistyötä, jolloin digitaalisuudella edistetään resurssien parempaa käyttöä ja kumppanien löytymistä. Korkeakouluilla on omat profiloitumisalueensa tutkimuksien osalta ja siksi on hyvä tunnistaa sen alan korkeakoulu, jonka kanssa voi myös käynnistää pidempiaikaisen käytännönläheisen tutkimusyhteistyön.

Yritykset ja muut organisaatiot saavat opiskelijoista uutta työvoimaa. Opintojen aikana on mahdollisuus perehdyttää opiskelijoita alan työelämäosaamiseen ja yrityskulttuuriin. Perehdyttämistä voidaan tehdä tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja projektitöitä. Myös opinnäytetyö aiheiden kautta saadaan opiskelijoita innostumaan työpaikasta ja sen haasteista ja mahdollisista kasvusuunnitelmista.

Miten ammattikorkeakoulu hyötyy yhteistyöstä?

Koulutuksen kehittämiseen tarvitaan verkostoja, joihin kuuluvat erilaiset sidosryhmät, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset vaikuttajat. Opetuksen suunnittelussa ennakointi on tärkeää, koska opiskelijat valmistuvat työelämän tulevaisuuden ammatteihin. Muutoksien ennakoimiseksi myös lehtorien ammattitaidon ylläpitämiseen tarvitaan vuorovaikutusta yritysten kanssa. Opiskelijoiden ja yritysten kanssa tehtävät projektit ja opinnäytetyöt tutustuttavat lehtorit oman alan työmarkkinoiden innovaatioihin ja työmenetelmien muutoksiin. Lehtorit myös toimivat usein yhteyshenkilöinä opiskelijoiden ja yritysten välillä. He järjestävät tutustumiskäyntejä, vierailijaluentoja tai toimivat projektin ohjaajina.

Lehtorilla on oltava oman alan yrityksiin tai julkisiin organisaatioihin hyvät yhteydet ja niistä yhteyksistä on säännöllisesti pidettävä huolta, kuten asiakassuhteista yleensä. CRM-järjestelmä on parhaimmillaan muistuttamassa yhteydenpidosta vanhoihin asiakkaisiin ja luomassa uusia yhteistyökumppaneita. Monialaisia eri koulutuksien yhteistyökumppaneita voi löytää käyttämällä korkeakoulun CRM-järjestelmää etsittäessä uusia yhteistyömahdollisuuksia. CRM voi tarjota myös ideoita tai trendejä, mihin suuntaan yhteistyö on painottunut. Analysoinnin avulla voidaan saada myös tarkempia tietoja alakohtaisista mahdollisuuksista unohtamatta kuitenkaan ammattikorkeakoulun kärkiekosysteemien viitoittaman soveltavan tutkimuksen painopisteitä.

Korkeakouluissa tarvitaankin systemaattista johtamista työelämän tarpeiden tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Kaikki projektityöntekijät, lehtorit ja tutkijat tarvitsevat motivaatiota tiedon jakamiseen yhteisen tekemisen nostamiseksi uudelle tasolle ja tietoa asiakkaista tai yhteistyökumppaneista muutoksien havaitsemiseksi. Lingon ym. (2021) mukaan jaetulla tiedolla on myös merkitystä laadukkaan korkeakoulun rakentamisessa ja sitä edistävät tai estävät johtamis- ja viestintäkontekstiin liittyvät tekijät.

Ajantasainen tieto vie tekemisen uudelle tasolle

Yritykset, julkiset organisaatiot ja muut sidosryhmät ovat korkeakoulujen asiakkaita ja kumppaneita. Kun heidän tietonsa ovat korkeakoulun CRM-järjestelmässä ajan tasalla ja tehdyt projektit kirjattuna, voi yhteistyö nousta helpommin uudelle tasolle. Edellinen työ on silloin näkyvissä ja hyödynnettävissä muillakin kuin tekijällä. Yrityksen ja sidosryhmien tarpeet ja näkökulmat voidaan paremmin huomioida, kun tiedetään mitä muut ovat tehneet, eikä tarvitse lähteä alusta liikkeelle. Tallentamalla tiedot CRM:ään voivat asiakuudenhallinnasta hyötyä niin yhteistyökumppanit kuin korkeakoulu.